Arkikielessä sana referaatti saattaa sekoittua tiivistelmän kanssa. Tiivistelmä on kuitenkin yleensä aina kirjoittajan itsensä kirjoittama teksti toisin kuin referaatti. Tiivistelmiä löytyy esimerkiksi artikkeleiden ingresseistä, oppikirjoista ja opinnäytetöistä. Opinnäytetyön tiivistelmän kirjoittamiseen ohjeistetaan erikseen.
Referaatti on tekstilaji, jossa puhuttu tai kirjoitettu teksti selostetaan lyhentäen. Puhdas referaatti tarkoittaa, että se sisältää vain alkutekstin tai lähtötekstin tiivistettynä. Kommentoivassa referaatissa on mukana kirjoittajan kysymyksiä, kommentteja, ajatuksia ja mielipiteitä. Kommentoivassa referaatissa voi olla myös useampia tekstejä. (Tarkoma & Vuorijärvi 2012, 140–143.)
Referaatin voi kirjoittaa esimerkiksi kokonaisesta teoksesta, artikkelista, luennosta tai seminaarista. Olennaista referaatin kirjoittamisessa on, että kirjoittaja ymmärtää lukemansa tai kuulemansa tekstin. Tästä syystä hyvät muistiinpanot kuullusta luennosta tai luetusta tekstistä ovat tarpeen.
Kirjoittajan täytyy osata poimia tekstistä olennaiset ja merkittävät asiat. Näin tekstin merkityssuhteet säilyvät. Jos kirjoittaja poimii referaattiin epäolennaisia asioita sattumanvaraisesti, ei lukija ymmärrä referaattia. Lukijan ymmärtämistä tukevat esimerkiksi aika ja paikka, tututusta asiasta uuteen eteneminen sekä aihepiiriin sopiva sanasto. Referaatin kirjoittaminen vaatii tiivistämistä ja riittävien sidoskeinojen käyttämistä.
Referaatissa asioiden esittämisjärjestys, lauserakenteet ja jäsennys ovat usein eri kuin alkuperäisessä tekstissä. Hyvä apukeino referaatin kirjoittajalle on poimia tekstistä ensin pääkäsite ja sen jälkeen siihen liittyvät merkityssuhteet. Niitä voivat olla esimerkiksi käsitteen määrittelyt, aikasuhteet ja määrittelyt. (Kauppinen 1988.)
Jos tehtävänantona on referaatti, kannattaa varmistaa, onko käytössä jokin valmis malli. Varmista referaatin muotoa koskevat ohjeet.
Referaatin ulkoasu
Käytä kirjallisten tehtävien mallipohjaa ellei toisin ohjeisteta.