Usein käytetään sanaparia punainen lanka, kun kuvataan asioiden liittymistä toisiinsa tekstissä. Jos kirjoittaja kirjoittaa tekstiinsä ajatuksia siinä järjestyksessä, kun ne sattuvat tulemaan hänen mieleensä, ei tekstissä ole punaista lankaa. Ajatteleminen ja kirjoittaminen ovat erilaisia kognitiivisia prosesseja. Jos kirjoitat tajunnanvirtamaisesti ajatuksiasi, ei lukija pysy selvillä ajatustesi liittymisestä toisiinsa.
Kirjoittajan täytyy aina tehdä työtä, jotta saa esitettyä ajatuksensa selkeässä muodossa lukijalle. Lähtökohtaisesti kaikki tekstit kirjoitetaan aina lukijalle – poikkeuksena tietenkin esimerkiksi päiväkirjat. Onkin aina hyvä muistaa, ettet kirjoita tekstejä itsellesi, vaan lukijalle.
Lukijan täytyy pystyä seuraamaan kirjoittajan ajattelun kulkua tekstissä. Tekstissä esitetyt asiat ovat suhteessa toisiinsa, eivät luettelomaisina kappaleina. Asiat muodostavat tekstissä merkityssuhteiden verkoston. Tekstillä ei ole mitään sanottavaa, jos merkityssuhteita ei ole. Merkityssuhteet voivat olla esimerkiksi syy-seuraussuhteita tai ajallisia suhteita. Lukijalle merkityssuhteet ovat merkittäviä, koska niiden avulla hän liittää tiedon aikaisemmin lukemiinsa tietoihin. Yleensä tekstissä on yksi pääajatus eli päämerkitys ja sen lähellä olevia sivuajatuksia.
Tekstissä asiat voi järjestää eli jäsentää eri tavoin. Tähän vaikuttaa tekstin tavoite ja lukija. Jäsennys tarkoittaa, että kirjoittaja esittää ajatukset lukijalle kirjoittajan haluamassa järjestyksessä. Samassa tekstissä voi myös käyttää useampaa jäsentelymallia, jos se sopii tekstilajiin ja aiheeseen.
Tekstin perusrakenne
Seuraava rakennemalli sopii useimpiin asiatyylisiin teksteihin.
