Skip to Main Content

Pieni opas kirjoittamiseen

Raportti

Raportti on selonteko, tilannekatsaus tai laajahko tutkimusaineiston esittely toimenpidesuosituksineen. Usein raportti on selvityksen tai muistion kaltainen asiatyylinen tuotos. Käytännössä raportin sisältö ja muoto vaihtelevat tilanteen mukaan. Raportin tehtävä ja käyttö määräävät, kuinka tarkkaan ja tiedot ilmaistaan ja millaisia asioita painotetaan. Joskus puhutaan myös väliraporteista ja loppuraportista. Tyypillisesti raportilla kuvataan jälkikäteen tehtyä työtä objektiivisesti ja luotettavasti.

Raportointi on lyhyesti ilmaistuna tehdyn työn kokoamista. Raportin avulla dokumentoidaan tietoja, jotka välitetään eteenpäin. Raportointi on keino esimerkiksi ilmoittaa tapahtuneesta, kontrolloida tilannetta, velvoittaa toimenpiteisiin tai ohjata toimintaa tiettyyn suuntaan. Tämän vuoksi raportoinnille on tyypillistä suunnitelmallisuus ja nopeus. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla asiakasta koskevia tietoja raportoidaan yleensä johonkin tietokantaan kuten potilastietojärjestelmään. Tällöin on olennaista, että kaikki tehty toiminta raportoidaan selkeästi, objektiivisesti ja ymmärrettävästi. Työntekijän on raportoidessaan otettava huomioon myös lain ja asetusten vaatimukset. 

Raportin tavoitteet

Kun kirjoitat raporttia, mieti kenelle kirjoitat eli kuka on lukijana sekä mitkä ovat raportin tavoitteet. Raportin tavoitteena on antaa tietoa esimerkiksi jonkin toiminnan kehittämiseksi

Esimerkiksi matkaraportilla voi olla erilaisia tavoitteita. Joissakin tapauksissa matkaraportilla osoitetaan, että matka on käytetty siihen tarkoitukseen, johon se oli suunniteltu. Tällöin kirjoittajan tulee kirjata tarkasti ajat ja paikat. Matkaraportin tavoitteena voi olla toisaalta kuvata kollegoille kiinnostavat ja tärkeät tiedot. Tällöin matkaraportti voi sisältää saatujen ideoiden kuvausta ja yhteystietoja. (Kankaanpää & Piehl 2011, 305.)

Opinnäytetyöraportti on laaja raportti, jonka rakenteeseen vaikuttavat tutkimusviestinnän vakiintuneet käytännöt sekä esimerkiksi opinnäytetyön tyyppi. Harjoitteluraportti puolestaan saattaa sisältää tehdyn työn tarkan dokumentoinnin lisäksi reflektiivistä kirjoittamista. Olipa raportti mihin tahansa tarkoitukseen tehty, tulee noudattaa annettuja ohjeita ja mahdollisia mallisivuja.

Raportin rakenne

Raportin rakenteeseen vaikuttavat sen tavoitteet ja oletettu lukija. Ennen kaikkea raportin tulee olla luettava ja selkeä. Lukijan tulee saada helposti olennaiset asiat. Lukemista helpottavat pää- ja väliotsikot. Sisällysluettelo tulee olla etenkin pidemmissä teksteissä. Raportissa voi olla erilaisia havainnollistamiskeinoja kuten luetteloita, kuvia ja lihavointeja. Pitkissä raporteissa on usein tiivistelmä tai yhteenveto sekä liitteitä. (Kankaanpää & Piehl 2011, 305.)

Raportin rakenteeseen ja tekstin jäsentämiseen vaikuttavat raportin tavoite sekä sisältö. Raporttiin sopivia jäsentämisen malleja on kuvattu seuraavassa lyhyesti Piehlin ja Kankaanpään (2011, 93–112) mukaan.

  • Aikajärjestys sopii raporttiin, jos se vastaa esimerkiksi kysymyksiin missä järjestyksessä asiat ovat tapahtuneet, mitä minäkin aikana on tapahtunut, miten asia on edennyt tai miten nykytilaan on päädytty. Aikajärjestys sopii, kun raportissa esimerkiksi kuvataan jotakin prosessia, kehitystä tai vaihtelua.
  • Aihepiirijärjestys soveltuu raporttiin, jos siinä esimerkiksi kuvataan, millaisista osista asia koostuu, millaisia vaihtoehtoja on tai millainen järjestelmä on kyseessä. Aihepiirijärjestys kuvaa muun muassa koostumista, vaihtoehtoja, jäsennystä ja luokitusta. Aihepiirejä voi määritellä monin tavoin käyttämällä esimerkiksi käsitejärjestelmiä ja luokitteluita. Usein kannattaa edetä tärkeimmästä vähiten tärkeimpään tai yleisestä yksityiseen. Joskus aihepiirijärjestys voi olla tarkoituksenmukaista rakentaa yksityisestä yleisempään. Tällöin kuvataan ensin yksittäistapauksia ja sitten ryhmitellään niitä.
  • Ongelmanratkaisujärjestys sopii, kun raportissa vastataan esimerkiksi kysymyksiin miksi tilanne on tämä, mitä asia merkitsee, mitä asialle voi tehdä tai miten asiaa voi muuttaa. Tällöin esitellään ensin tilanne tai ongelma, sen jälkeen eritellään ongelma (kuvataan syitä ja seurauksia). Lopuksi tehdään päätelmä tai ratkaisuehdotus. Ongelmanratkaisujärjestys on tyypillinen esimerkiksi tutkimusraporteissa. Silloin keskeinen asia on lopussa eli kerrotaan esimerkiksi saadut tulokset ja pääsisältö. Ongelmanratkaisujärjestyksessä etenevän raportin rakenne voi olla esimerkiksi seuraava:
  1. Johdanto:
    • Mikä oli tehtävä?
    • Miksi tehtävä suoritettiin?
    • Aihe, paikka, aika, kesto, tekijä yms. dokumentoiva tieto
  2. Havainto-osio
    •  Mitä ja miten tehtiin?
    • Mitä tuloksia saatiin?
    • Tehtävänanto, tavoitteet, tarvittava taustatieto, menetelmät, toimintatavat, tulokset jne.
  3. Päätelmäosio
    • Mitä tuloksista voidaan päätellä?
  4. Ehdotusosio
    • Kehitysehdotukset, arvioiva tieto jne.
    • Mitä on tehtävä?