Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Pieni opas kirjoittamiseen

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirja on oman oppimisen arvioinnin ja kehittämisen väline. Sen avulla kuvaat omaa kokemusmaailmaasi, mikä tukee persoonallista kasvuasi ja auttaa tunnistamaan oppimiseen liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia.

Oppimispäiväkirja tukee itseohjautuvuuttasi ja -arviointiasi. Se edistää reflektointia siitä, mitä ja miten olet oppinut. Se antaa myös tietoja opintojen edistymisestä ja sitä kautta rohkaisee ja motivoi. Oppimispäiväkirja toimii myös käsitteiden, asioiden ja teorioiden selkiyttäjänä.

Oppimispäiväkirja on kuullun, keskustellun, luetun tai koetun peilaamista omaan tietämykseen, näkemykseen. Siihen kuuluu kyseenalaistaminen, pohdinta, kysymysten tekeminen ja vastausten etsiminen. Oppimispäiväkirja ei ole referaatti tai tiivistelmä esimerkiksi luentojen aiheista ja sisällöistä.

Oppimispäiväkirjan laatiminen

Oppimispäiväkirjan tekemisen voit aloittaa ennen luentoa/seminaaria/opintovierailua/muuta oppimistilannetta pohtimalla seuraavia kysymyksiä: 

  • Millaisia ennakkokäsityksiä sinulla on?
  • Mitä odotat?  

Oppimispäiväkirjan laatiminen on prosessiluonteista, joten teksti muotoutuu oppimisprosessin edetessä ja oman ajattelun syventymisen ja jäsentymisen myötä. Oppimispäiväkirja on syytä laatia mahdollisimman pian oppimistilanteen jälkeen.  Oppimispäiväkirja on jäsennelty kirjallinen kokonaisuus. Vaikka sen muoto onkin vapaa, suositeltavaa on käyttää tekstissä kappalejakoa ja otsikoita. Oppimispäiväkirja aloitetaan lyhyellä johdannolla, jossa tuodaan esille oppimistilanteen taustatiedot eli aika, paikka, järjestäjä, tavoitteet, mahdolliset kohderyhmät jne. Johdannossa tulee myös kuvata ytimekkäästi oppimistilanteen toteutuminen eli tehdä yleisarviota sen onnistumisesta, keskusteluista, osallistujista jne.  

Johdannon jälkeen tulee varsinainen oppimispäiväkirjaosuus, jossa tulee kirjoittaa ytimekkäästi oppimistilanteen sisällöllisestä annista ja myös käydyistä keskusteluista. Sisällön arviointien tulee olla kriittisiä ja täydentäviä ja niihin voi sisällyttää niin omia kuin muista lähteistä peräisin olevia ajatuksia. Laadinnassa auttavat seuraavat kysymykset:

  • Mitkä olivat ”ydinasioita” eli tärkeitä sisältöjä?
  • Mitkä asiat korostuivat keskusteluissa?
  • Mikä oli mielestäsi merkittävintä?  Miksi?
  • Mitä opit?
  • Muuttuivatko tähänastiset käsityksesi asioista? Miten?
  • Mitä et oikein ymmärtänyt? Miksi?
  • Miten voit hyödyntää saamaasi tietoja ja mielipiteitä?  

Oppimispäiväkirja päättyy analyyttiseen pohdintaan oppimistilanteen sisällöstä ja omasta oppimisesta:

  • Mikä oli kokonaisanti?
  • Oliko hyötyä opintojen kannalta? Miten?
  • Mitä haluaisit oppia lisää?    

Oppimispäiväkirjan suorittamisessa yksi opintopiste käsittää 4-6 seminaarituntia, jolloin päiväkirjan laajuus on 3-4 raportointisivua.

Oppimispäiväkirjan ulkoasu

Käytä kirjallisten tehtävien mallipohjaa. Jos oppimispäiväkirja perustuu seminaariin tai vastaavaan, liitteeksi tulee tämän ohjelma.