Pieni opas kirjoittamiseen

Esseitä on erilaisia: yleensä puhutaan kaunokirjallista ja tieteellisistä esseistä. Ammattikorkeakoulussa esseellä tarkoitetaan tieteellistä esseetä, joka on pienoistutkielma jostakin aiheesta. Miksi ammattikorkeakoulussa kirjoitetaan esseitä? Syitä tähän on useita. Yksi keskeinen syy on, että essee tekstilajina edellyttää tiettyyn aiheeseen perehtymistä. Jotta esseen voi kirjoittaa, on luettava ja hankittava tietoa aiheesta. Esseen kirjoittaminen kehittää siis ajattelun taitoa.

Essee on analyyttinen ja yleistajuinen vertaileva teksti. Siinä kirjoittaja näyttää asioiden välisiä yhtäläisyyksiä, eroja ja samankaltaisuuksia. Kirjoittaja perehtyy erilaisiin lähteisiin ja perustelee niiden avulla näkökulmia aiheeseen. Essee perustuu faktoihin, jotka esitetään selkeästi. Esseessä siis vertaillaan yhtä väitettä tai näkökulmaa. Esseen aihetta kannattaa ajatella ongelmanratkaisuna, johon valitset näkökulman. Esseen tulee olla yhtenäinen kokonaisuus, jossa asiat liittyvät toisiinsa tai ne liitetään yhteen perustellusti. Essee on asiakeskeinen teksti, mutta samalla kirjoittajana tuot esille näkökulmasi suhteessa kirjallisuuteen. (Vilkka 2020, 26.)

Kuten sanottu, essee ei siis ole mielipidekirjoitus eikä referaatti. Jotta pystyt kirjoittajana esittämään asian luotettavasti ja vakuuttavasti, sinun tulee perehtyä aiheeseen. Vaikka sinulla on omia kokemuksia ja havaintoja jostakin asiasta, ne eivät ole yleisiä faktoja.

Esseen suunnitteluvaiheeseen on varattava riittävästi aikaa, koska sinun tulee perehtyä aiheeseen ja miettiä näkökulmaasi asiaan. Sen sijaan että toistat lähdekirjallisuutta lukemastasi asiasta, sinun tulisi osoittaa, miten itse asian ymmärrät. Näin ymmärrät myös omien kokemustesi vaikutusta ja luonnetta. Essee auttaa ymmärtämään, millainen ajattelija olet ja millainen suhde sinulla on omaan alaasi. (Vilkka 2020, 28.)

Esseen rakenne

Essee koostuu kolmesta osasta: johdanto-osasta, käsittelyosasta ja päätelmäosasta.

1. Johdanto-osa:
   Tässä esittelet työsi keskeisen idean. Johdanto herättää lukijan mielenkiinnon aiheeseen. Selkeä näkökulma on tärkeä. Voit hyödyntää näkökulman valinnassa kirjallisuutta. Johdannon pitää vastata seuraaviin kysymyksiin:
   • Mikä on esseesi aihe tai väite?
   • Mikä on käsityksesi asiasta?
   • Mitkä ovat näkökannat, josta asiaa lähestyt? (Vilkka 2020, 27.)
      
2. Käsittelyosa:
   Tässä osassa tarkastelet aihetta tai asiaa valitsemastasi näkökulmasta. Käsittelyosan rakenteeseen vaikuttaa, millainen näkökulmasi on. Voit tarkastella asiaa esimerkiksi vertailemalla erilaisia käsityksiä, kommentoimalla pääväitteitä tai luomalla katsauksen aiheen tai asian kehittymiseen. Tällöin rakenne voi edetä kronologisesti eli aikajärjestyksen mukaan. Ongelmanratkaisujärjestyksessä esitellään ensin tilanne tai ongelma. Sen jälkeen eritellään ongelma, eli tuodaan esille syitä ja seurauksi. Viimeiseksi esitellään ratkaisuehdotus tai päätelmä.
    
3. Päätelmäosa:
   Tässä osassa tuot esille tulkintasi asiasta, nostat esille kiinnostavimpia seikkoja, kehität asiaa edelleen, esität mahdollisia kehityskulkuja tai tuot esille erilaisia sovellusmahdollisuuksia. Aiheesi ja näkökulmasi asiaan vaikuttaa siihen, millainen päätelmäosa on tarkoituksenmukaisin. Hanna Vilkka (2020, 28) toteaa, että päätelmäosassa kirjoittaja voi tuoda näkemyksiään tai kokemuksiaan esille. On kuitenkin tärkeää, ettet etene ainoastaan minäkeskeisesti.

Esseen ulkoasu

Esseen ulkoasu kuvataan Kirjallisten tehtävien mallipohjassa.

Pohtivan esseevastauksen, raportin tai muun oppimistehtävän voi tuottaa myös puhuen tai viittoen videolle, tämä menetelmä on käytössä erityisesti kielten opetuksessa. Tekstiä ei tällöin kirjoiteta valmiiksi, vaan se suunnitellaan ja valmistellaan esimerkiksi mind map -muotoon ja esitetään mahdollisimman luonnollisesti puhuen tai viittoen videolle.

Videoidusta esitelmästä essee eroaa siten ettei tekstin tarvitse olla kerralla puhuttu/viitottu, vaan sitä on tarkoitus editoida sujuvaksi. Videoidunkin esseen tulee olla rakenteeltaan looginen, ajatuskokonaisuuksien erottamiseen voi käyttää hillittyjä tehosteita editointivaiheessa. Tehtävän suorittaminen edellyttää yleensä videoinnin ja editoinnin alkeistaitoja, yksinkertaista editointiohjelman ja riittävän laadukasta videokuvaa tallentavan kameran. Esseevastauksessa taustan tulee olla sekä visuaalisesti että äänimaailmaltaan siisti, viitotusta vastauksesta äänet tulee poistaa kokonaan.

Videoidun esseen alkuun (ja mielellään myös loppuun) lisätään tekstinä tehtävän tiedot, kuten tekijän nimi, otsikko ja muut tarvittavat tunnisteet. Videon loppuun tulee lähdeluettelo tekstinä. Kirjoitettuja väliotsikoita on suotavaa käyttää viimeistään videon kokonaispituuden kasvaessa viiteen minuuttiin.

Simultaanisuutta videoesseessä hyödynnetään kirjoitetun ja puhutun/viitotun tekstin yhtäaikaisella käyttämisellä. Lähdeviittaukset lisätään tekstitysmuotoisena aina kulloinkin esitettävän asian päällä kuvan alareunassa. Viittauksen tulee olla näkyvissä koko sen ajan, kun tieto on peräisin lähteestä (vrt. lähdeviittaus kirjoitetussa tekstissä lauseen tai kappaleen lopussa). Lisäksi äänilähteen päälle voi lisätä havainnollistavia kuvia, viitotun/puhutun tekstin oheen kirjoitettuna tekstinä erisnimiä tai käsitteitä.

Videoidun oppimistehtävän voi suorittaa myös parityönä. Sen arviointi annetaan pääsääntöisesti samalla kielellä ja samassa muodossa kuin tehtävä itse. Esimerkiksi Humakin Pääkaupunkiseudun ja Kuopion yksiköissä palautteen antamiseen on käytössä Yasla-kielistudio-ohjelma, jolla tehtävävideon oheen voi lisätä puhuttuja tai viitottuja kommentteja. Videotehtävän palautusta rajoittaa tiedoston koko. Tarvittaessa isompikokoinen video voidaan ladata YouTube-palveluun piilotettuna.