Skip to Main Content

Pieni opas kirjoittamiseen

Tutkimusviestintä

Opintojen aikana ryhdyt rakentamaan ammatillista osaamistasi. Ammatilliseen osaamiseen sisältyy tietoa, joka on perusteltavissa. Ammatillinen osaaminen ei voi perustua vain omiin kokemuksien, arkitiedon tai yleistiedon varaan. Tieteellistä tietoa saadaan usein lukemalla alan kirjallisuutta, mutta sitä saadaan myös eri asiantuntijoilta ja esimerkiksi tilastoista. Opintojen aikana kartutetaan ammatillista osaamista perehtymällä tutkittuun tietoon ja asiantuntijatietoon. Opiskelijana sinun on osattava tunnistaa erilaisia tiedon lajeja sekä lukea erilaisia tekstejä.

Tärkeä osa ammatillisuuden ja asiantuntijuuden rakentamista on kyky tarkastella yksittäisiä asioita myös laajemmasta näkökulmasta. Erilaisten ilmiöiden ja asioiden tarkasteleminen edellyttää ennen kaikkea kiinnostusta ja uteliaisuutta. Jokaisella meistä on paljon omia kokemuksia ja ajatuksia erilaisista asioista. Ne ovat kuitenkin aina subjektiivisia eivätkä yleistettävissä olevaa tietoa.

Tieteelliset tekstit tuovat uusia näkökulmia erilaisiin ilmiöihin ja asioihin ja ne tuottavat uutta tietoa. Kaikki tieto rakentuu kuitenkin aina osittain jo olemassa olevaan tietoon. Tämä näkyy tieteellisissä teksteissä, niissä asioita perustellaan eri tavoin.

Tieteellinen teksti on läpinäkyvää. Se tarkoittaa, että jostakin lainattu tieto tai teksti sekä kirjoittajan omat tulkinnat ja ajatukset erotetaan toisistaan. Tieteellinen teksti on tyyliltään objektiivista ja puolueetonta.

Tutkimusviestinnän erityispiirteitä

Tutkimusviestintään sisältyvät esimerkiksi tieteen kieli, etiikka sekä tietynlainen kirjoitetun työn rakenne. Jos selaat esimerkiksi opinnäytetöitä, huomaat, että niistä löytyvät aina tiivistelmä, johdantoluku, käytetyt käsitteet ja menetelmä sekä lähdeluettelo. Jos haluan lukijana saada nopeasti yleissilmäyksen opinnäytetyöstä, voin silmäillä sisällysluettelon ja lukea tiivistelmän. Tämän perusteella tiedän, onko minun hyödyllistä perehtyä työhän tarkemmin.  Jos haluan saada selville työn keskeiset tulokset ja päätelmät, tiedän, että ne löytyvät työn lopusta. Kaikki nämä seikat liittyvät tutkimusviestintään.

Tutkimusviestinnässä etiikalla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että työn eri vaiheissa on otettu huomioon eettiset periaatteet. Tällaisiin periaatteisiin kuuluu muun muassa, että alaikäisiä lapsia haastellessa täytyy olla huoltajien antama lupa siihen. Tärkeä osa tutkimusviestinnän etiikkaa on ymmärrys toisen tuottaman tiedon käyttämisestä. Tämä eettinen periaate ohjaa kaikkien tietoperustaisten tekstien tuottamista ja kirjoittamista. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovatkin yksi heti opintojen alkuvaiheessa opiskeltava asia.

Tutkimusviestintä tarkoittaa myös tieteestä ja tutkimuksesta viestimistä muualle esimerkiksi medialle ja julkisuuteen. Usein puhutaan myös tiedeviestinnästä, jolla tarkoitetaan sekä tieteestä käytävää sisäistä ja ulkoista keskustelua.

Eri teksteissä tieteellisyyden aste vaihtelee. Tutkimuksen pohjalta kirjoitettu populaari artikkeli on kirjoitettu yleistajuisemmin kuin esimerkiksi kansainväliseen vertaisarvioituun julkaisuun kirjoitettu artikkeli. 

Tieteelliseen tekstiin kuuluu myös asiatyylisyyden vaatimus. Kielen on oltava selkeää ja johdonmukaista. Opintojen aikana harjoittelet tieteellisen tekstin kirjoittamista.  Ammattikorkeakouluasetuksen 7. pykälän mukaan ”opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännönasiantuntijatehtävässä”. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak) tämä vaatimus osoitetaan siten, että opinnäytetyö on tilaustyönä suoritettava työelämän kehittämistehtävä.

Tutkimusviestinnän perusteita ei harjoitella vain opinnäytetyön kirjoittamista varten. Koska valtaosa ammattikorkeakoulussa kirjoitettavista teksteistä on tietoperustaisia tekstejä, sinun tulee osata käyttää esimerkiksi oikeanlaisia viittaustapoja ja referoida tietoa oikein. Tulet opintojen aikana tekemään erilaisia oppimistehtäviä, jossa käytät monia tutkimusviestinnän perusteita.

Katso viestintäyksikkö Kantin tuottaja ja toimittaja Anne Heikkisen video tiedeviestinnästä (kesto 02:49, videossa on tekstitys).