Tekstillä tarkoitetaan erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä. Tässä oppaassa kyse on erilaisista kirjoitetuista teksteistä. Tällöin tekstillä tarkoitetaan kirjoittamisen lopputulosta. Teksti on sekä sisällöllinen että aineellinen yksikkö. Teksti on paitsi kirjaimia ja sanoja myös merkityksiä ja tavoitteita.
Koska eri viestintätilanteilla on erilaisia tarkoituksia, on teksteilläkin erilaisia tarkoituksia. Tekstejä voidaan tarkastella ja tutkia eri näkökulmista. Tekstejä tutkitaan esim. kirjallisuudentutkimuksen, kielitieteen, sosiologian ja teologian alalla.
Tekstejä voidaan jakaa erilaisiin tekstilajeihin eli genreihin. Onkin todettu, että tekstilaji on osa arkista kokemustamme kielestä. Tekstilajilla tarkoitetaan määrämuotoista, tietyssä tilanteessa ja kulttuurissa hyväksyttävää kielenkäytön tapaa. Tekstilaji on muotoutunut ajan kuluessa ja sillä on vakiintuneet käytänteet. Eri tekstilajien tyylit, rakenteet ja sanasto ovat erilaisia. Käsitteenä tekstilaji ei ole mitenkään yksiselitteinen.
Tekstejä voidaan tyypitellä niiden rakenteen ja tyylin mukaan. Tekstilajien päätyyppejä ovat kertova, kuvaileva, ohjaava, erittelevä ja kantaaottava tekstilaji. Tekstilajissa voi kuitenkin olla erilaisia tekstityyppejä: tekstilajien rajat eivät ole aina selviä. Joidenkin mukaan kohtaamme yhä enemmän tekstejä, jotka sisältävät monenlaisia tekstilajeja.
Kertova teksti sisältää usein paljon myös erilaista kuvailua. Sanoma- tai aikakauslehden artikkeleissa voi olla mukana kertovia ja eritteleviä elementtejä sekä ilmiöiden, ympäristön ja ihmisten kuvausta.
Tekstilajit verkottuvat
Tekstilajit eivät kuitenkaan ole tarkkarajaisia. Eri tekstilajit verkottuvat toisiinsa ja syntyy uudenlaisia tekstejä ja tekstilajeja. Työelämän muuttuvat viestintätilanteet luovat myös uusia tekstilajeja. Tieto- ja kaunokirjallisuuden välillä on uusia tekstimuotoja.
Teknologian myötä on syntynyt uusia tekstejä: tekstiviestit ja verkkokieli luovat uusia kielellisiä käytäntöjä. Verkkokeskusteluissa yhdistellään puhutun kielen kaltaista kirjoitettua kieltä sekä erilaisia tunnetilaa kuvaavia ikoneita ja lyhenteitä. Koska yhteiskuntamme on vahvasti digitalisoitunut, on työelämäkin yhä verkkovälitteisempi. Monissa työtehtävissä tarvitaan nykyisin yhä laajempia tekstitaitoja. Asiantuntijalta odotetaan kykyä kirjoittaa erilaisia tekstejä. Omasta alastaan tulee osata kirjoittaa eri kanaviin kuten esimerkiksi oman alan julkaisuun, verkkosivustolle blogiteksti tai oivaltava Instagram-teksti.
Opintojen aikana harjoittelet myös uusien tekstilajien kirjoittamista: tenttivastaukset, tiivistelmät, portfoliot, luentopäiväkirja, reflektoivat tekstit ja opinnäytetyö ovat näistä esimerkkejä. Voi olla, että osa tekstilajeista on sinulle tuttuja aiemmista opinnoista. Saatat kuitenkin saada myös ohjeistuksia, jotka sisältävät uutta sen sisällöllisistä ja ulkoisista muotovaatimuksista. Tämä johtuu siitä, että ammattikorkeakoulussa harjoittelet samalla tietyn akateemisen tekstilajin tuottamista. Tekstin muotoseikat kuten tekstin asettelu, marginaalit, viittaustekniikka ja otsikon asettelu ovat osa tekstilajia.
Kirjoittaminen on kehittyvä taito, ja opiskelijana harjoittelet tekstilajien muodollisten ja sisällöllisten piirteiden omaksumista. Ammattikorkeakoulussa omaksut oman ammatti- ja tieteenalasi käsitteistöä, sanastoa ja merkityksiä. Näissä eri tekstilajien lukemisella ja kirjoittamisella on tärkeä rooli. Kun harjoittelet tiedon muodostamista kirjoittamalla esseen, harjoittelet samalla tekstin jäsentämistä ja tiedon muodostamista. Näitä samoja piirteitä tarvitaan opinnäytetyössä. Kannattaakin heti opintojen alussa orientoitua siihen, että ammattikorkeakoulussa vaaditaan kriittistä ja argumentoivaa luku- ja kirjoitustapaa.
Akateeminen kirjoitettava ja luettava lähde sisältää kolme tärkeää osa-aluetta. Nämä ovat tieteellisen tekstin tunnuspiirteitä: