Tässä osiossa perehdytään kirjoittamiseen. Onko kirjoittaminen mystinen taito, joka on suotu vain joillekuille? Miksi kirjoittaminen tuntuu joskus vaikealta? Millaista kirjoittaminen ammattikorkeakoulussa on? Millaisia käsityksiä kirjoittamiseen liittyy? Miten itseään voi kehittää kirjoittajana? Mihin kaikkeen tarvitsemme kirjoitustaitoa?
Kirjoittamista voidaan lähestyä eri näkökulmista. Kimmo Svinhufvud (2016) esittelee kolme erilaista näkökulmaa kirjoittamiseen:
Käsitykset siitä, mitä kirjoittaminen on, ovat vaihdelleet. Kirjoittamista tutkinut Roz Ivanevic (2004) on jakanut kirjoittamista koskevia käsityksiä seuravaalla tavalla:
Lähestyipä kirjoittamista mistä näkökulmasta tahansa, on selvää. että kirjoittamisessa on kyse kokonaisvaltaisesta toiminnasta. Esa Väliverronen (2007) on todennut, että kirjoittaminen on luovaa ongelmanratkaisua.
Kirjoittaminen, lukeminen ja ajattelu kytkeytyvät toisiinsa. Voimmeko kirjoittaa, jos emme ajattele? Toisaalta kirjoittamalla teemme ajatteluamme näkyväksi. Lukeminen puolestaan tukee kirjoittamista, sillä tekstien pohjana on yleensä jo olemassa olevaa tietoa tai ajatuksia. Lisäksi lukeminen auttaa ymmärtämään erilaisten tekstien rakenteita, sanastoa sekä vakiintuneita ilmaisutapoja. Lukeminen rikastuttaa sanavarastoa ja kielen vivahteita. Näistä kaikista on kirjoittajalle hyötyä.
Kirjoittaminen on sekä motorinen että kognitiivinen prosessi. Jokaisella meistä on kokemuksia, miten erilaista on esimerkiksi kirjoittaa kynä kädessä paperille tai kirjoittaa näppäimistöllä. Käsillä kirjoittamisen ja tietokoneella kirjoittamisen eroista voit lukea lisää täältä. (Linkki aukeaa uuteen välilehteen.)
Ammattikorkeakoulussa vaaditaan akateemista kirjoitus- ja lukutaitoa. Sana akateemisuus saattaa tuoda ehkä mieleesi jonkin stereotyyppisen mielikuvan harmaahapsisesta professorista tai yksin tutkijankammiossaan kirjoittavasta tutkijasta. Stereotypiat voi kuitenkin heittää syrjään!
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on valmistaa asiantuntijatehtäviin. Ammattikorkeakoululaissa todetaan, että ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta.
Ammattikorkeakouluopiskelijalta vaaditaan erilaisia taitoja kuin esimerkiksi peruskoulussa tai toisella asteella opiskelevalta. Näihin taitoihin kuuluvat akateeminen luku- ja kirjoitustaito, joita ryhdytään harjoittelemaan heti opintojen alkuvaiheessa. Tutkimusviestinnän perusteisiin perehdytään oppaan kohdassa Tutkimusviestintä.
Akateemisella kirjoitustaidolla tarkoitetaan ammatti- ja tieteenalalla käytävää keskustelua sekä toisiinsa kytkeytyviä ajattelua ja kirjoittamista. Kirjoittamalla jäsennetään ja välitetään tietoa. Kirjoittamalla luodaan vuorovaikutusta ammattialalla sekä eri alojen välillä. Kirjoittaminen on olennainen osa myös kansalaisena toimimista, sillä kirjoittamalla olemme yhteydessä läheisten ja viranomaisten kanssa. Kirjoittaminen on itseilmaisua ja luovuutta ja se lisää ymmärtämystämme todellisuudesta. Kirjoittaminen näyttää, millaista tietoa meillä on eri sisällöistä. Se tekee näkyväksi, millaisia ajattelijoita ja kirjoittajia olemme. (Vilkka 2020, 18 - 19.)
Akateeminen kirjoittaminen ammattikorkeakoulussa tarkoittaa, että opit käyttämään esimerkiksi oman alasi sanastoa teksteissäsi. Akateeminen kirjoittaminen tarkoittaa myös tiettyjen muotoseikkojen osaamista.
Monille nämä ovat uusia asioita, joten siksi niitä pitää harjoitella. Alkuvaiheessa voi tuntua vaikealta kirjoittaa, kun samaan aikaan saattaa ajatella annettuja ohjeita. Muista myös, ettei kaikkia ohjeita tarvitse opetella. Esimerkiksi lähdevittausmerkinnät kannattaa aina tarkistaa oppaan avulla.