Skip to Main Content

Pieni opas kirjoittamiseen

Referointi ja siteeraus

Olennainen osa erilaisten tietoperustaisten tekstien kirjoittamista on luetun tiedon käyttäminen osana tekstiä. Tekstit ovat moniäänisiä, koska niissä on viittauksia toisten ajatuksiin, ja tutkimuksiin sekä kirjoittajan omaa tulkintaa. Kirjoittaja voi tulkita, kommentoida, perustella ja rakentaa edelleen toisten tekstejä.

Aineistot teksteissä voivat olla erilaisia. Aineistojen käyttämiseen liittyviä keskeisiä asioita ovat referointi ja siteeraaminen sekä lähdeviittausten tekeminen. Kuten jo aikaisemmin on todettu, tekstit rakentuvat aina jollakin tavalla jo olemassa olevan tiedon varaan. Tämän vuoksi on tärkeää osata käyttää erilaista tietoa oikein. Referoiminen tarkoittaa jonkin tiedon tai sisällön kirjoittamista omin sanoin. Referoinnissa siis kerrotaan puhumalla tai kirjoittamalla kerrottua. Arjessa referoimme itse asiassa paljon. Kun selostamme esimerkiksi katsomamme sarjan käänteitä, referoimme näkemäämme. Tietoperustaisissa teksteissä referoimisen periaatteisiin kuuluvat eettisyys ja selkeys. Kirjoittaja ei saa referoida tekstiä niin, että tekstin alkuperäinen sisältö muuttuu. Lisäksi pitää aina erottaa, missä kohden on referoitua tietoa. Tämä tehdään lähdeviittauksella.

Aloittelevalle tietoperustaisten tai tutkimuksellisten tekstien kirjoittajalle kommentoiva referaatti voi olla hyvä keino jäsentää omaa ajatteluaan. Muistiinpanojen kirjoittamisesta on iso apu oman tekstin kirjoittamisessa. Tekstin suora kopiointi lähteestä ei kehitä kirjoittajan ajattelua. Jos kirjoittaja käyttää paljon suoria sitaatteja tekstissään, antaa se vaikutelman, ettei kirjoittaja ole perehtynyt asiaan riittävästi. Nykyisin tietoa on saatavilla monesta paikasta ja usein se on myös helposti kopioitavissa. Tällöin tulee muistaa, että opiskelijana olet vastuussa tuottamista teksteistä ja niissä käytetyistä sisällöistä. Katso tästä tarkemmin sitaattien käytöstä tekstissä.

Seuraavia asioita voi käyttää tukena, kun lukee uutta tekstiä:

  • ajalliset tekijät (ennen-nyt)
  • syyt ja vaikuttavat tekijät
  • edut ja haitat
  • seurausketjut
  • näkökulmat puolesta ja vastaan
  • ongelmat ja ratkaisut
  • käsitehierarkiat
  • vertauskohdat ja rinnastettavat tapaukset.

Kun kirjoittaja referoi tekstiä, hän tuo esille, miten jotakin asiaa on käsitelty tai miten siihen suhtaudutaan alkuperäisessä tekstissä. Referointiverbejä ovat esimerkiksi ilmaista, todeta, kuvata, uskoo, olettaa, olla, väittää, arvella, arvioida, määritellä, pohtia, epäillä, tulkita ja olettaa. Kaikki nämä ilmaisevat erilaista suhtautumista ja erilaista varmuuden astetta. Jos alkuperäisessä tekstissä kiistetään jokin asia, on se vahva ilmaus.