Vain harva ihminen pystyy kirjoittamaan valmista ja selkeää tekstiä suoraan. Paljon ammattinsa vuoksi kirjoittavat kuten toimittajat, tiedottajat tai muut tekstityöntekijät ovat toki nopeita ja osaavia. Hekään eivät silti ole alusta saakka olleet sellaisia.
Monelle on tuttu tilanne, jossa kirjoitetaan viime hetkellä tuskaisena ja epätoivoisena. Tämä johtaa siihen, että teksti jää keskeneräiseksi eri tavoin. Teksti saattaa olla epäjohdonmukainen, tekstin- ja kielenhuolto jäävät kiireessä tekemättä tai tekstille asetetut tavoitteet jäävät saavuttamatta. Pahimmassa tapauksessa sekä kirjoittaja että lukija ovat tyytymättömiä, kun teksti ei puhuttele eikä herätä mielenkiintoa.
Kirjoittaminen on ongelmanratkaisuprosessi, jossa kirjoittaja ei pelkästään toista olemassa olevaa tietoa, vaan muokkaa sitä ja luo uutta. Kirjoittaminen on ennen kaikkea ajattelua - niin oudolta kuin se ehkä kuulostaakin! Monen ongelmana on päästä työn alkuun.
Moni ajattelee, että voi kirjoittaa vasta kun "inspiraatio tulee". Kuinka usein lopulta inspiraatio tulee? Joidenkin mielestä inspiraatio on lopullinen pakko. Ranskalainen runoilija Charles Baudelaire on todennut inspiraation olevan seurausta siitä, että työskentelee joka päivä. Inspiraatiota ei kannata jäädä odottamaan, vaan hankkia itselleen työkaluja alkuunpääsemistä varten. Jokainen teksti on aloitettava joskus. Aloittaminen ei helpotu, mitä kauemmaksi sitä lykkää. Parhaimmillaan kirjoittamisessa voi tulla niin sanottu flow, jonka aikana kirjoittaminen tuntuu sujuvalta. Flow'lle on tyypillistä, että se ei ole pitkäkestoista. Siksi flow'n varaan ei kannata kirjoittamista jättää.
Teksti syntyy ja jalostuu ideasta lopulliseen muotoon useiden vaiheiden kautta. Etenkin pidemmät tekstit vaativat aikaa. Ammattikorkeakoulussa harjoitellaan etenkin asiatyylisten tietoperustaisten tekstien kirjoittamista. Kirjoittamisessa ei siis riitäkään pelkästää omien ajatusten tai mielipiteiden esittäminen. Kriittinen ja analyyttinen työskentely ovat olennainen osa kirjoittamista.
Opiskelijana tarvitset aikaa tiedon hankkimiseen, lukemiseen, tiedon jäsentämiseen ja tekstin muokkaamiseen. Kirjoittaminen ei tarkoita vain kirjoittamista, vaan aikaa kuluu ideointiin, tiedon etsimiseen ja muokkaamiseen. Tietoperustaisissa teksteissä tarvitaan lähdeviittauksia, joiden merkitseminen on etenkin opintojen alkuvaiheessa keskittymistä vaativaa työtä. Varaa kirjoittamiselle aikaa kuten varaat aikaa kalenteriin esim. ryhmätyön tekemiseen, tenttiin lukemiseen tai kaverin tapaamiseen.
Tämän vuoksi alkuun voi päästä kirjoittamisessa vaikkapa kirjoittamalla muistiinpanoja aiheesta. Vähitellen tekstiä kirjoittaessa voit yhdistellä eri asioita ja omaa pohdintaasi lukemistasi asioista. Perehdy erilaisiin kirjoittamisen apuvälineisiin. Kun tunnet itseäsi kirjoittajana, sinun on helpompi ennakoida kirjoittamisessa esiin tulevia haasteita ja varautua niihin.
Aloittaa voi eri tavoin. Joku aloittaa siten että kirjoittaa paperille asioita, joita ensimmäiseksi tulee aiheesta mieleen. Tämän jälkeen sanoja voi ryhtyä yhdistelemään toisiinsa, kirjoittaa mieleen tulevia kysymyksiä ja miettiä, mistä voisi löytää lisää tietoa asiasta. Jotkut vannovat erilaisten ajatus- ja miellekarttojen nimeen. Toiset aloittavat lukemalla ja kirjoittamalla muistiinpanoja. Jollekulle sopii puolestaan ajastettu kirjoittaminen tai jokin luovan kirjoittamisen harjoitus. Toisille apu löytyy sanelimesta. Kännykän sanelimeen voi puhua ääneen ajatuksiaan. Jotkut saattavat hyödyntää myös automaattista puheentunnistusta kirjoittamisessa.