Opinnäytetyötä arvioidaan kolmen pääkohdan kautta. Pääkohtien alla on alakohtia, joiden perusteella pääkohdan arviointi tehdään. Jokainen pääkohta arvioidaan osa-arvosanalla, jolla on oma painokertoimensa. Opinnäytetyön arvosana muodostuu näiden osa-arvosanojen ja niiden painokertoimien tuottaman keskiarvon perusteella.
I. Työn tärkeys ammattialalle, 1,00–5,00 (painokerroin 50%)
Ensimmäisessä arviointiosassa opinnäytetyötä tarkastellaan työn tilaajan ja koko ammattialan näkökulmasta. Usein aiheenvalinta ratkaisee, onko työllä edellytyksiä kehittää toimintaa ja palvella koko ammattialaa. Oman ammattialan kehittämistarpeiden tunnistaminen on uteliasta perehtymistä alan kirjallisuuteen ja verkostoitumista ammattialalle. Sovellettavuus voi olla välitöntä tai myöhemmin tapahtuvaa: tärkeintä on huolellinen työn hyödynnettävyyden arviointi. Kriittinen arviointi tarkoittaa tekijän kykyä luotettavasti arvioida työn merkittävyyttä tilaajalle ja laajemmalle lukijakunnalle. Parhaassa tapauksessa työ sekä palvelee konkreettisia tavoitteita että kartuttaa ammattialan tieto- ja osaamisperustaa. Joskus opinnäytetyön tuote saattaa epäonnistua ainakin osittain, mutta epäonnistumisen syiden huolellinen analyysi voi tuottaa arvokasta tietoa ja sen myötä onnistuneen opinnäytetyön. Arvioitavia seikkoja ovat:
Merkitys ammattialalle on kiitettävää (5), jos aiheenvalinta on tulevaisuusorientoitunut ja rohkea. Lisäksi kiitettävällä työllä on hyvä sovellusarvo tilaajalle, ja se on erityisen kiinnostava koko ammattialan näkökulmasta. Merkitys ammattialalle on hyvä (3), jos työ on tilaajalle sinänsä tärkeä, mutta työn arvo koko ammattialalle jää epäselväksi. Merkitys ammattialalle on tyydyttävä (1), jos kyse on rutiininomaisesta tehtävän suorittamisesta eikä työn hyödynnettävyyttä juurikaan arvioida tai pystytä osoittamaan.
II. Tiedon ja taidon tuottaminen, 1,00–5,00 (painokerroin 30%)
Tässä osiossa arvioidaan opinnäytetyön tekijän kykyä suoriutua vaativasta tehtävästä itsenäisesti ja omaperäisesti. Tietolähteiden monipuolinen hyödyntäminen tarkoittaa tiedon muokkaamista tiedon luettelemisen sijasta. Hyvä menetelmällinen osaaminen on kykyä soveltaa tutkimusmenetelmiä – ei pelkästään menetelmäoppaiden siteeraamista. Toiminnallisuuteen painottuvissa töissä arvioidaan kykyä hyödyntää esimerkiksi opinnäytetyöpäiväkirjoja ja ylipäänsä kykyä tuottaa luotettavaa tietoa toiminnan kriittisen arvioinnin avulla. Tutkimuseettisten periaatteiden noudattaminen kuuluu menetelmälliseen osaamiseen. Merkityksellinen kehittämistyö vaatii usein rohkeutta, innovatiivisuutta ja päättäväisyyttä. Tavanomaisuus tuottaa usein yllätyksetöntä tietoa. Kehittämistyön perustaminen rohkeille toimintakokeiluille on ilmeisin tapa olla omaperäinen, mutta myös tutkimuksellisemmat lähestymistavat voivat olla omaperäisiä varsinkin siinä vaiheessa, kun työn tulokset jalkautetaan tilaajan toimintaan. Arvioitavia seikkoja ovat:
Tiedon ja taidon tuottaminen on kiitettävää (5), jos tietolähteet on laitettu keskustelemaan keskenään, on muodostettu oma näkökulma ja kyetty soveltamaan tätä näkökulmaa käytännön tehtävissä. Tiedon ja taidon tuottaminen on hyvää (3), jos lähteet ovat relevantteja ja niitä on käytetty monipuolisesti, mutta tietoa on pikemminkin lueteltu kuin muokattu ja sovellettu. Tyydyttävässä (1) työssä kirjalliset lähteet jäävät sisällöstä irrallisiksi, työ on hajanainen ja työn tavoitteita ei ole ilmaistu selvästi.
III. Työn ulkoasu ja luettavuus, 1,00–5,00 (painokerroin 20 %)
Tässä osassa arvioidaan työn sisäistä ja ulkoista toimivuutta. Kyse ei ole pelkästään muotoseikoista, vaan myös työn käyttöarvosta työelämässä. Luettavuus tarkoittaa myös saavutettavuutta: kaikissa opinnäytetöissä on noudatettava EU:n saavutettavuusdirektiivin (2016/2012) vaatimuksia tekstin saavutettavuudesta. Mikäli saavutettavuusvaatimuksia ei ole lainkaan huomoitu, työtä ei voida ottaa arvioitavaksi. Ohjeet saavutettavan opinnäytetyön luomiseksi löytyvät tämän linkin takaa. Arvioitavia seikkoja ovat:
Kiitettävä (5) työ on kielellisesti moitteeton, sisällöllisesti vakuuttava ja rakenteellisesti lukijaystävällinen. Hyvässä (3) työssä sallitaan ulkoasuun ja rakenteeseen kohdistuvia huomautuksia, jos teksti sinänsä on sujuvaa ja asiantuntijan ottein kirjoitettua. Lisäksi kuviot, taulukot ja kuvat ovat tarkoituksenmukaisia ja siististi muotoiltuja. Lähdeviitteet ja -luettelo on laadittu huolellisesti. Tyydyttävä (1) työ ei ole ulkoisesti kovin houkutteleva, esitystapa on kankea ja tekijällä on selviä vaikeuksia kirjoittaa sujuvaa asiatekstiä.