Skip to Main Content

Humakin opinnäytetyöopas, AMK-perustutkinto

Opinnäytetyön kirjoittaminen

Opinnäytetyö kirjoitetaan hyvää tieteellisen kirjoittamisen tapaa noudattaen. Vaativalta kuulostavaa tavoitetta ei pidä säikähtää, sillä hyvän tieteellisen kirjoittamisen ohjeet pätevät minkä tahansa asiantuntijatekstin tuottamiseen. Hyvän opinnäytetyön teksti on selkeää, pohdiskelevaa ja helppolukuista: selkeästi kirjoitettu on myös selkeästi ajateltu. Tyylillisesti opinnäytetyössä kirjoitetaan hyvää ja vivahteikasta asiatekstiä; ei puhekieltä. Asiallinen tyyli ei ole kuivaa ja tylsää, vaan aiheeseen vihkiytyneen mielestä hyvinkin kiinnostavaa ja vakuuttavaa.

Opinnäytetyössä hyödynnetään lähteitä. Lähteistä ammennetaan niiden sisältämä tieto, joka kirjoitetaan omin sanoin opinnäytetyön tekstiin. Tieto ilmaistaan lähteestä peräisin olevaksi viittausmerkinnöillä. Toisinaan oman tekstin ja lähteiden tekstin välisen tasapainon hakeminen voi tuntua vaikealta. Tähän voi olla avuksi Turnitin Draft Coach -ohjelma, joka on käytettävissä Humakin Microsoft-tunnuksella Word Onlinessa. Ohjelma vertaa itse kirjoitettua tekstiä lähteisiin ja osoittaa niiden samankaltaisuudet. 

Draft Coach tarkoituksena on tarkistaa tekstien alkuperäisyys ja sitaatit tekstissä jo silloin, kun kirjoittaa omaa tekstiään ja Draft Coach tarjoaa Turnitinin “alkuperäisyysraportin”, joka näyttää tekstien samankaltaisuuksia Turnitinin tietokannoista. Lisäksi kirjoittaja saa ohjausta oman tekstinsä kirjoittamiseen. Draft Coach on käytettävissä henkilökunnalla ja opiskelijoilla Humakin Microsoft-tunnuksella.

Draft Coach toimii Word Onlinessa ja se näkyy yläotsikossa nimellä “Turnitin”. Valitse Turnitin välilehti ja sieltä Draft Coach, jolloin dokumentin oikealle puolelle tulee Turnitin Draft Coach lisäosa.

Opinnäytetyötä kirjoitettaessa kannattaa miettiä tekstiä lukijan näkökulmasta. Opinnäytetyötä ei kirjoiteta pelkästään tilaajalle eikä varsinkaan opinnäytetyön ohjaajalle, vaan laajemmalle lukijakunnalle. Erityisesti oman pitkäaikaisen työpaikan kehittämistehtävistä tulee helposti sisäpiirimäisiä, jolloin sekä ohjaajan että muun ulkopuolisen lukijan on vaikea saada juonen päästä kiinni. Yksi keino välttää likinäköistä kirjoitustapaa on kuvitella lukijaksi kaukana toisessa kaupungissa asuva oman alan sivistynyt henkilö ja kirjoittaa hänelle. Opiskelijoiden olisikin hyvä antaa työ luettavaksi organisaation ulkopuolisille henkilöille.

Opinnäytetyötä ei tule ajatella raporttina. Raportointi viittaa siihen, että ensin tehdään ja sitten raportoidaan. Opinnäytetyö on kuitenkin liian suuri työ, jotta se voitaisiin tällä tavalla toteuttaa. Kirjoittaminen ei ole pelkkä menetelmä siirtää päässä olevia ajatuksia paperille, vaan se on myös yksi tärkeimmistä menetelmistä tuottaa ajatuksia. Tämän vuoksi on hyvä idea kirjoittaa alinomaa. Jos opinnäytetyöhön liittyvä kehittämistoiminta perustuu vahvasti toiminnallisuuteen, kirjoittaminen helposti unohtuu. Opinnäytetyöpäiväkirjan pitäminen on hyvä keino pitää työn vaiheet ja niiden dokumentointi järjestyksessä, ja sitä voi soveltaa kaiken tyyppisten opinnäytetyöiden tekemisessä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että itse opinnäytetyö ei ole päiväkirjatyyppinen tuotos.

Raskassoutuisuus ei ole hyve opinnäytetyössä. Ylipitkinä polveilevat virkkeet ja vaikeaselkoinen kapulakieli eivät kuulu opinnäytetyöhön. Byrokraattiselle tekstille ominaista substantiivitautia tulee välttää: esimerkiksi ”tehdä tutkimusta”, ”suorittaa analyysi”, ”toteuttaa haastattelu” jne. voidaan ilmaista pelkällä verbillä tutkia, analysoida ja haastatella. Lyhenteitä käytetään säästeliäästi; yleensä hyvässä tekstissä on lyhenteitä vain sulkumerkkien sisällä. Virkkeiden ylimääräiset johdannot (”On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon, että…) ovat useimmiten turhia. ”Mene suoraan asiaan ja kirjoita konstailemattomasti” on hyvä kirjoittamisen yleisohje.

Passiivin liiallista käyttöä on syytä varoa, koska se saattaa hämärtää kuka oli tekijä missäkin asiassa. Ilmaisut ”aineisto kerättiin” ja ”aineisto analysoitiin” herättävät mielikuvan siitä, että tekijällä on taustallaan salaperäinen aineistonkeruu- ja analysointiryhmä. Opinnäytetyön voi kirjoittaa pääsääntöisesti aktiivissa eikä minä-muodon runsaskaan käyttäminen ole kiellettyä. Subjektiivisuuden esiintuominen ei kuitenkaan tarkoita, että opinnäytetyö olisi mielipidekirjoitus. Lukijalla on oikeus tietää, mihin tekijän näkemykset perustuvat.

Huolellinen lähdeviitteiden ja -luettelon merkitseminen lisäävät lukijoiden luottamusta työhön, samoin kuin ohjeiden mukainen siisti ja yhdenmukainen muotoilu. Lähdemerkinnät tehdään Humakin hyväksymän ohjeen mukaisesti. Lähteet kannattaa merkitä täydellisesti heti, koska puuttuvien lähteiden etsiminen jälkikäteen voi olla erittäin työlästä. Syytä on myös varmistaa, että työn alkupuolella esitettyihin kysymyksiin on vastattu viimeistään johtopäätösluvussa. Lisäksi opinnäytetyössä kunnioitetaan oikeakielisyyttä eikä työssä saa olla mitään, mitä opiskelija ei itse täysin ymmärrä.

Tiivistelmä kirjoitetaan yleensä viimeiseksi, mutta siihen tulee silti panostaa. Lukija usein päättää tiivistelmän perustella, kannattaako työhön tutustua tarkemmin. Hyvän tiivistelmän rakenteeksi kelpaa sama 4T-malli kuin suunnitelmassa: esimerkiksi yksi kappale työn tarpeesta, yksi tavoitteista, muutama kappale toimenpiteistä ja muutama tuloksista ja tuotoksista. Tulokset ja tuotokset usein unohtuvat tiivistelmästä, joten niihin on syytä kiinnittää erityistä huomioita. Lisäksi tiivistelmään tulee kooste työn tavoitteiden täyttymisen arvioinnista. Tiivistelmä koostuu siis seuraavista asioista:

  • Miksi tilaajan toimintaa tuli kehittää? 
  • Mitkä olivat työn tavoitteet? 
  • Miten kehittämistyö tehtiin? 
  • Mitä uutta tietoa saatiin selville?
  • Mitä konkreettista työ tuotti tilaajalle ja koko ammattialalle? 
  • Miten tavoitteet täyttyivät? 

Lisää vinkkejä opinnäytetyön tekemiseen löydät Opinnäytetyön tekemisen tukisivustolta