Tässä kohtaa vahvimpana äänessä on aineisto ja sen tukena oma äänesi siinä kohtaa, kun analysoit tuloksia. Auktoriteettejä tarvitaan mukaan mausteeksi.
Tässä voit valintasi mukaan käsitellä aineiston sellaisella tavalla, joka on mielekäs. Yleensä on kannatettavaa käsitellä eri aineistot (esimerkiksi kysely ja haastattelu) yhdessä siten, että käsittelet ne teemoittain. Silloin teemat muodostavat alaluvut. Kerro lukijalle (esim. pääluvun alla olevassa introssa), miten teemoittelet ja miksi. Aina kuitenkaan ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä aineistoja yhdessä, vaan ne voi käsitellä myös erikseen. Esimerkiksi, jos kyselyssä on kysytty aivan eri asioita kuin haastatteluissa, niiden yhteen tuominen olisi keinotekoista. Silloin niiden käsittely erikseen on järkevämpää.
Muista tuoda myös omaa analyyttistä ajatteluasi mukaan – älä pelkästään esittele tuloksia, tule niistä myös johonkin johtopäätökseen. Eli älä kerro pelkästään, että asiakkaat olivat tyytyväisiä 3.9:n edestä, vaan kerro, mitä se tarkoittaa.
Käytä taulukoita ja kaavioita tukemaan kerrontaa. Toisinaan on mielekästä käyttää myös kuvia havainnollistamaan esimerkiksi jotain toiminnallista vaihetta. Kuitenkaan opinnäytetyössä ei koskaan käytetä kuvia pelkän kuvituksen vuoksi, vaan kuvilla tulee olla tekstiä selkeyttävä merkitys. Muista lisätä kuviin ja kaavioihin sekä muilla kuin wordilla tehtyihin taulukoihin vaihtoehtoistekstitys.
Mikäli aineistosi koostuu haastateluista tai avoimia vastauskenttiä sisältäneestä kyselystä, sisällytä tekstin joukkoon sitaatteja aineistosta. Älä kuitenkaan tee tekstistä "sitaattisalaattia", eli älä käytä niitä liian paljon. Vältä sitä, että sitaatteja olisi tekstissä peräkkäin enemmän kuin kaksi. Useimmiten riittää yksikin. Sitaattien käytön tarkoituksena on tuoda alkuperäisaineiston ääntä näkyviin ja sitaatit valitaan siten, että niiden avulla kiteytyy jotain olennaista käsiteltävästä asiasta. Mikäli sitaatit eivät ole peräisin anonymisoidusta materiaalista, on hyvän tavan mukaista vielä lähettää sitaatteja sisältävät osat opinnäytetyöstä sitaatien takana oleville henkilöille. Näin he voivat varmistaa, että sitaatit ovat oikeassa asiayhteydessä ja niiden sisältö on ymmärretty oikein.
Sitaatit kirjoitetaan täsmälleen niin kuin ne on sanottu haastattelussa tai kirjoitettu vastauslomakkeeseen. Liitä kaikkiin sitaatteihin lähdeviittausmerkintä normaaliin tapaan. Mikäli aineisto on anonymisoitua, käytä koodattuja merkintöjä (esim. vastaaja 34, haastateltava 6). Numeroi kyselyjen vastauslomakkeet. Excelissä vastauslomakkeiden numerointi syntyy automaattisesti Excelin rivien numeroinnin mukaan. Muista kuitenkin vähentää laskusta otsikkorivi. Katso lisää sitaattien käytöstä täältä.
Älä käytä prosenttilukuja liian pienistä aineistoista. Käytä niiden sijaan lukumääriä (frekvenssejä). Prosenttilukuja kannattaa käyttää vasta silloin, kun esimerkiksi kyselyyn vastaajia on lähemmäs sata, eli esimerkiksi noin 70:stä ylöspäin. Pyöristä prosenttiluvut tasaluvuiksi ellei kyselyvastaajia ole vähintään useita tuhansia.
Käytä diagrammeja ainoastaan silloin, kun niiden käyttö on perusteltua. Esimerkiksi jos kyselyssä kysytään, onko vastaaja käyttänyt palvelua x, ja vastaukset ovat "kyllä" ja "ei", tästä on turha tehdä diagrammia, koska saman asian voi kertoa yhtä helposti tekstissä. Vasta, kun vaihtoehtoja on niin paljon, että kaikkien niiden kertominen tekstissä tekisi tekstistä vaikeasti hahmottuvan, on diagrammien käyttö tarpeen.
Teksti ja diagrammit/taulukot täydentävät toisiaan. Eli älä toista tekstissä samoja asioita, jotka ovat näkyvissä diagrammissa/taulukossa. Nosta tekstissä esiin ainoastaan niitä asioita, jotka diagrammissa/taulukossa ovat erityisen huomion arvoisia. Taulukon tai diagrammin merkitys on kertoa loput kokonaisuudesta. Ne ovat mukana tuomassa läpinäkyvyyttä kerronnalle ja luovat pohjaa päättelyn luotettavuudelle. Tästä syystä niitä tulee myös olla mukana silloin, kun samaa asiaa ei pysty lukijaystävällisesti sisällyttämään tekstiin.
Anna taulukoille, kaavioille ja kuville omat juoksevat järjestysnumeronsa ja kirjoita niille osuvat ja kuvaavat tekstit. Katso täältä, miten ne sijoitetaan suhteessa taulukoihin, kaavioihin ja kuviin.
Tarkkuus on tutkimuksellisessa tekstissä tärkeää. Tämän vuoksi tekstissä tulee välttää sellaisia ilmaisuja, jotka ovat luonteeltaan epätarkkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi: usea, moni, jotkut, harvat, lähes kaikki, lähes puolet jne. Näitä sanoja voi ja kannattaa toki käyttää myös tutkimuksellisessa tekstissä, mutta niihin on lisättävä tarkkuutta. Lisää siis sanan perään lukumäärä täsmentäjäksi:
Suurin osa (23) vastaaajista oli sitä mieltä, että...
Enemmistö (13/15) vastaajista koki...
Kyselyyn vastanneista reilu kolmannes (35 %) oli sitä mieltä, että...
Voit myös muistuttaa lukijaa kontekstista, eli kertoa, onko kyse esimerkiksi maininnoista tms. Kun asian mainitsee ensimmäisessä kohdassa, jälkimmäisissä tiiviisti samassa asiayhteydessä olevissa kohdissa sitä ei enää tarvitse toistaa:
Vastaajat kokivat opinnäyteyön olleen muita opintosuorituksia laajempi (15 kommenttia), vaativampi (16) ja muodollisempi (5). Toisaalta jotkut kokivat sen olevan lähinnä samankaltainen kuin muut tehtävät (4).
Haastatteluaineiston analyysissä haastateltaviin viitataan samoin kuin muihinkin lähteisiin. Mikäli haastateltavat on anonymisoitu, käytetään heille annettuja koodeja (esim. Haastateltava 1 -> H1).
Ohjaaminen nähtiin opiskelijan oman oivaltamisen tukemisena (H3), peilaamisena ja kannustamisena (H2).
Tuo analyysiin muistumia tietopohjasta, eli havainnollista lukijalle, miten aineistosta saamasi uusi tieto liittyy tietopohjassa esiin nostettuihin asioihin. Älä toista, vaan jalosta, eli tuota kontekstia, uutta tietoa ja tietopohjaa yhdistämällä lisäarvoa analyysille. Muista kuitenkin viitata edelleen, kun käytät tietopohjan lähteitä!