Seuraavissa luvuissa esitellään opinnäytetyön tyypillinen rakennemalli. Tämän mallin avulla pystyt rakentamaan itsellesi opinnäytetyön rungon ja saat tietoa siitä, missä järjestyksessä asiat opinnäytetyössä esitetään ja mitä kunkin luvun tulee sisältää.
Opinnäytetyössä vuorottelee kolme tasavahvaa ”ääntä”; oma äänesi, auktoriteetit ja aineisto (Svinhufvud 2009). Auktoriteetti-sana viittaa tässä yhteydessä kaikkeen siihen tietoon, jota asiasta on aikaisemmin ollut olemassa. Aineisto on sitä uutta tietoa, jota itse tuotat käyttämällä jotain tutkimuksellista menetelmää. Oma äänesi rajaa, perustelee, kuljettaa ja päättelee. Nämä äänet on merkitty oppaaseen vaihe vaiheelta. Välillä jokin äänistä vaimenee taka-alalle ja toinen vahvistuu. Joskus ne ovat yhtä aikaa äänessä. Onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan kaikkia ääniä.
Opinnäytetyön aihe on usein tekijälleen tavalla tai toisella tärkeä ja monesti myös ennalta tuttu. Siksi siihen voi olla myös erityisen läheinen suhde ja kehittämiseen voi liittyä paljon omia vahvojakin näkemyksiä ja ideoita. Tutkivassa kehittämisessä on kuitenkin tärkeää säilyttää läheiseenkin asiaan viileä etäisyys. Opinnäytetyössä tämä näkyy huolellisesti valittujen ja perusteltujen menetelmien käyttönä sekä tarkkana analyysina ja perusteltuina johtopäätöksinä Tarkastelemalla kehitettävää asiaa tutkimuksellisten linssien läpi - muistamalla objektiivisuuden, systemaattisuuden, kriittisyyden ja läpinäkyvyyden periaatteet - tutkimuksellisuus työssä paranee. Sen myötä myös kehittämistyön tulokset ja tuotokset ovat monipuolisempia ja vahvemmin perusteltuja.
Lähde: Svinhufvud, Kimmo 2009. Gradutakuu. Helsinki: Tammi