Opinnäytetyön tekemisen tukisivusto

Tässä äänessä ovat auktoriteetit siinä kohtaa, kun kerrot menetelmien ominaisuuksista. Oma perustelusi siitä, miten näitä sovellat, on omaa ääntäsi ja se on tässä kohtaa jo aika vahva.  

Tutkimuksellisessa kehittämistoiminnassa menetelmien hallinta on ensiarvoisen tärkeää. Ilman menetelmiä ei synnya aineistoa eikä ilman aineistoa ole analysoitavaa. Varmista siis, että valitset oman aiheesi ja kehittämistarpeesi kannalta sopivat menetelmät, hallitset niiden perusperiaatteet ja käytät niistä oikeita termejä. 

• Käytä monipuolisia menetelmiä. Haastattelu ja kysely tulevat usein ensimmäisinä mieleen, mutta eivät sovellu kaikkiin kehittämistarpeisiin. Esimerkiksi yhteisöllinen kehittäminen erilaisine toiminnallisine kokeiluineen, taidelähtöiset menetelmät ja innovaatioiden tuottaminen ovat hyviä vaihtoehtoja perinteisemmille menetelmille. Menetelmän voi kehittää myös itse, mutta sen on noudatettava tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmien periaatteita, joita ovat läpinäkyvyys, systemaattisuus, objektiivisuus, kriittisyys, eettisyys ja analyyttisyys. 

• Menetelmäluvussa tulee käyttää lähdekirjallisuutta. Eli kun esimerkiksi kerrot, että haastattelit ihmisiä, kerro yleisesti haastattelumenetelmistä ja sillä saatavan tiedon luonteesta. Sen jälkeen perustele, miksi se menetelmä on tässä yhteydessä käyttökelpoinen ja miten olet varmistanut sen, että haastattelulla saadaan paras mahdollinen, juuri tähän tutkimus- ja kehittämistarpeeseen soveltuva aineisto. Tai kun teet esimerkiksi kokeilun, kerro, millaista tietoa kokeilulla tyypillisesti haetaan, millaiset ovat kokeiluprosessin periaatteet ja sen jälkeen kerro ja perustele, miksi ja miten kokeilu tehdää juuri tässä tapauksessa ja millaista tietoa sen avulla haetaan. Jos järjestät yhteisöllisen työpajan, kerro, mitä erityistä lisäarvoa yhdessä kehittäminen tuottaa kehittämistyölle. Sen jälkeen perustele, miksi opinnäytetyössäsi on päädytty nimenomaan tähän menetelmään ja Kuvaa huolellisesti, millaisia vaiheita se sisältää ja keiden kanssa se toteutetaan. 

• Pohdi myös käyttämiesi menetelmien käytön eettisyyttä huolellisesti ja monipuolisesti ja perustele kaikki tekemäsi valinnat. 

• Muista käyttää aineistonhankinnassa tarvitsemiasi dokumentteja.

Tämä luku jakaantuu yleensä helposti kahteen alalukuun, joita edeltää introteksti.

• Introtekstissä kerro siitä, millainen on aineistosi kokonaisstrategia ja perustele se huolellisesti ja kriittisesti. Kerro, miten päädyit juuri näihin aineistonhankintamenetelmiin ja miten se vaikuttaa aineiston kertymiseen ja siten analyysiin.

• Mikäli menetelmiä on paljon ja mikäli ne ovat erityisessä suhteessa toisiinsa (esimerkiksi haastattelulla kerätään aineistoa, joka vaikuttaa siihen, millainen kysely myöhemmin laitetaan liikkeelle tai kyseessä on kokeilu tai yhteisöllinen kehittämisprosessi, jossa on erilaisia perättäisiä vaiheita), laadi mielellään tekstin tueksi myös havainnollistava kuvio.  

Alaluvut

• Aineistonhankintamenetelmät 

  • Kerro tämän luvun alla, millaisia aineistonhankintamenetelmiä käytit ja millaisia haittapuolia ja hyviä puolia niiden käyttöön sisältyy. Kerro hyvinkin teknisiä ja yksityiskohtaisia asioita, eli jos teit kyselyn, miten toteutit sen: milloin kysely oli avoinna, kenelle se lähetettiin / missä medioissa sen linkki oli saatavilla, kuinka monta hoputuskierrosta teit, jne. Tai miten valitsit juuri ne haastateltavat, miten valitsit kohteet benchmarkkaukseen, mitä ne edustavat, miten havainnoit, miten kokeilu järjestettiin jne. Joissakin tapauksissa menetelmälukuun voi sisältyä myös kuvia. Esimerkiksi, jos olet tehnyt havainnointia jossakin, voit lisätä kuvan tuosta paikasta tai jos teit kokeilun tai yhteisöllisen työpajan, dokumentoi se ja sen tuotoksia myös kuvin. Sisällytä tähän lukuun myös aineistonhankintaan liittyvä eettisyyspohdinta. Kerro käyttämistäsi tavoista perusteellisesti ja perustele ne läpinäkyvästi.  

• Aineiston analyysimenetelmät
  • Kerro tämän luvun alla, miten analysoit aineiston. Älä kuitenkaan tuo analyysin tuloksia vielä tähän, vaan selosta, miten toimit analysoidessasi, millaisia analyysivaiheita siihen sisältyi, jne. Käytitkö ehkä teoriaohjaavaa aineistoanalyysiä tai analysoitko määrällistä aineistoa erilaisten tunnuslukujen avulla? Tässäkin voit edetä siten, että ensin kuvaat lähteen perusteella esimerkiksi haastattelu- tai havaintoaineiston analysoinnin periaatteet ja sitten kerrot miten itse toimit. Vakuuta lukijasi eli kerro havainnollisesti ja perustele valintojasi. Voit käyttää havainnollistamisessa apuna myös esimerkiksi kaavioita, jotka kertovat aineiston luokittelun tavasta, tms. 

• Voit sisällyttää laadullisen aineiston uskottavuuspohdinnan tai määrällisen aineisto validiteetti- ja reliabiliteettipohdinnan (pätevyys- ja luotettavuuspohdinta) aineistonhankinta- ja analyysimenetelmälukuihin tai sitten voit jättää sen aivan loppulukuun (usein nimeltään Pohdinta- tai Lopuksi-luku). Jos jätät ne loppuun, arvioit menetelmien käyttöä taaksepäin katsoen, osana koko kehittämistyön onnistumisen arviointia. Jos valitset kertoa keräämäsi aineiston uskottavuudesta, validiteetista ja reliabliliteetissä tässä kohtaa, silloin kerrot niiden käyttökelpoisuudesta oman kehittämistyösi lähtökohtana -  millaisia mahdollisia haasteita menetelmien ja niillä saatavien aineistojen käytössä voi tulla ja miten niitä voi eliminoida, kun haasteet tietää ottaa huomioon. Voit myös tehdä niin, että kerrot tässä kohtaa menetelmien ja aineistojen käyttökelpoisuudesta ja soveltuvuudesta suhteessa opinnäytetyösi tutkimus- ja kehittämisaihepiiriin sekä kohderyhmien tavoitettavuuteen yleisellä tasolla ja lopussa arvioit, miten kehittämistehtävä siinä käytettyine menetelmineen ja saatuine aineistoineen todellisuudessa lopulta käytännössä toteutui ja onnistui. 

• Kehitettävän kohteen syvällinen tuntemus on olennainen lähtökohta kehittämiselle. Usein kehittämisen aineiksia löytyy kehittäjän omasta piiristä. Näiden ainesten taltiointi voi olla, opinnäytetyön aiheesta riippuen, tärkeää tai jopa olennaista. Huolehdi kuitenkin siitä, että keräät monipuolisesti aineistoa myös kehitettävän kohteen ulkopuolelta. Muuten on vaara, että tarjoat tilaajalle ainoastaan sitä tietoa, jota hänellä jo oli aikaisemmin tai kehitettävä asia  ei pääse kehittymään, koska uudistavaa ainesta ei ole tarjolla. 

• Erityisesti toiminnallisissa ja pitkissä kehittämisprosesseissa on tärkeää dokumentoida ja analysoida kaikki kehittämisen vaiheet, ei ainoastaan lähtökohtaa ja lopputuotosta. Tutkimuksellisesti on hedelmällistä analysoida myös sitä, mitä eri vaiheissa tapahtui, millä perusteilla valintoja ja päätöksiä kehittämisen eri vaiheissa tehtiin ja millaisten prosessien kautta lopputulos syntyi. Toiminnallisissa ja  yhteisöllisen kehittämisen prosesseissa kertyvä aineisto on usein luonteeltaan epämuodollista ja arkisen oloista (esimerkiksi keltaisia lappuja erilaisissa muodostelmissa tai fläppipaperiin luonnosteltuja tekstejä), mutta ne ovat samalla tavoin tutkimusaineistoa kuin esimerkiksi muodollisesti toteutetut haastattelut ja kyselyt. Niitä analysoidaan samaan tapaan kuin muutakin aineistoa.

• On tyypillistä, että alussa valitut aineistonhankintamenetelmät eivät lopulta tuotakaan riittävästi tietoa. Suunnittele siis jo työn alussa erilaisia varasuunnitelmia, joita voit tarvittaessa ottaa käyttöön. Usein monimenetelmäisyys on jo lähtökohtana hyvä - tuolloin aineistosta tulee jo mutenkin monipuolisempi eikä aineiston saaminen toisaalta ole yhden menetelmän varassa.