Tässä luvussa oma äänesi on vahvin. Mukana on hieman auktoriteettejä siinä kohtaa, kun kerrot aikaisemmasta tutkimuksesta.
Hyvä johdanto on lyhyt mutta informatiivinen. Sen avulla lukija kirjaimellisesti johdatellaan opinnäytetyön aiheeseen ja hänelle annetaan kaikki tarpeellinen tieto rajauksesta ja tehtävänasettelusta sekä menetelmistä ratkaisuun pyrkimiseksi. Tuloksia ei johdannossa kuitenkaan vielä kerrota. Alalukuja ei yleensä tarvita, mutta eivät ne kiellettyjäkään ole. Pääsääntöisesti noin 2-3 sivun mittainen johdanto riittää.
Opinnäytetyöoppaassa kerrotaan neljästä T:stä (oikeastaan niitä on kuusi). Käsittele johdannossa nämä kaikki sekä joukko muita asioita:
Kehittämistutkimukseen ryhtymisen tarve ja syy, eli millainen puute tai vika ”maailmassa” on, eli miksi juuri tätä asiaa pitää tutkia ja kehittää ja miksi se on tarpeen tehdä juuri nyt. Maailma tarkoittaa tässä sitä ammattikentän kohtaa, jossa kehittämiskohteesi operoi. Se voi olla myös laajempi yhteiskunnallinen viitekehys, joka vaikuttaa ammattikenttää laajemmin. Vaikkapa jokin megatrendi tai yhteiskunnallinen ilmiö, kehityskulku, jne. (Ensimmäinen T, eli Tausta)
Mainitse tilaaja ja kuvaa ongelma tilaajan toiminnan näkökulmasta ja tuo se konkretiaan. Miten ongelma ilmenee tilaajan toiminnassa tällä hetkellä? Mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mikä muuttuisi, jos ongelma poistuisi? (Toinen T, eli Tarve)
Kerro, miten tätä asiaa voisi tutkia ja kehittää, eli millaisia asioita pitää saada selville, jotta asian voi ratkaista (= tutkimuskysymys). Muodosta siitä kysymyslause. Voit esittää hypoteesin tai olettamuksen tästä, mikäli sinulla sellainen on. Jos ei ole, sellaista ei ole myöskään pakko keksiä. Jos sinulla on työn alussa hypoteesi tai olettamus, siihen täytyy palata työn lopussa ja kertoa selkeästi, tuliko hypoteesi tai olettamus vahvistetuksi vai kumoutuiko se. Tutkimuskysymys liittyy ennen kaikkea aineistoon, eli se on jotain, johon opinnäytetyön aineisto voi tuoda ratkaisun. Tutkimuskysymys ei ole sama asia kuin työn tavoite.
Tutkimuskysymys ei aina ole aivan välttämätön. Joskus opinnäytetyön kehittämistavoite on niin pragmaattinen, että kysymyksen kehittäminen voi olla keinotekoisen tuntuista. Esimerkiksi, jos tavoitteena on kehittää vaikkapa opas vapaaehtoisten perehdyttämiseen, tutkimuskysymys voisi typistyä muotoon: millainen on hyvä opas vapaaehtoisten perehdyttämiseen. Saman asian voi silloin kuvata vain kertomalla, että tavoitteena on luoda hyvä opas vapaaehtoisten perehdyttämiseen. Kuitenkin tällaiseenkin opinnäytetyöhön voi sisältyä tutkimuskysymyksiä. Esimerkiksi, jos työssä haastatellaan vapaaehtoisten perehdyttäjiä sen selville saamiseksi, millaisia asioita oppaaseen on hyvä sisällyttää, voidaan asettaa esimerkiksi seuraava tutkimuskysymys: ”Millaisia hyviä käytäntöjä vapaaehtoisten perehdyttämiseen on olemassa?” Tutkimuskysymykseen vastaamisen tulee siis aina olla linjassa tavoitteeseen pääsemisen kanssa. Tutkimuskysymyksiin tulee aina tuottaa selkeä vastaus työn lopussa. Tutkimuskysymysten on tarkoitus tuottaa laajempaa ymmärrystä aiheesta. Siksi ne eivät ole -ko, -kö-muotoisia, eli sellaisia, joihin voi vastata “kyllä” tai “ei”.
Tavoite on siis tärkeä (tämä on kolmas T, eli Tavoite). Siihen kiteytyy opinnäytetyön perimmäinen tähtäin: tätä varten opinnäytetyö tehdään, siksi toimeen on ryhdytty. Tämä on syytä muotoilla selkeäksi ja siihen palataan myös opinnäytetyön lopussa. On tärkeää, että alussa ilmoitettu tavoite täyttyy tavalla tai toisella opinnäytetyön lopussa, tai sitä on ainakin vakavasti ja päämäärätietoisesti tavoiteltu, vaikkei olisikaan saavutettu täsmälleen alussa määriteltyä tavoitetta. Joskus tavoite voi hieman muuttua opinnäytetyötä tehdessä. Silloin johdannossa esitettyä tavoitteenasettelua täytyy muuttaa tavoitetta vastaavaksi.
Kuvaile myös lyhyesti, mitä aiheesta jo tiedetään, millaisia tutkimuksia on tehty, jne. Osoita sillä, miten oma työsi lisää tai laajentaa tietoa. Samalla osoitat myös sen, että tunnet taustat hyvin.
Oman position (eli oman suhteen kerrottavaan asiaan) voi kertoa, jos sillä on merkitystä asian kannalta. Esimerkiksi, jos olet monta vuotta toiminut tämän aiheen parissa tai olet harrastanut kyseistä taiteen muotoa lapsesta asti tai jos olet työn tilanneen toimijan hallituksen jäsen, jos sinulla on toinen koulutus, joka liittyy käsiteltävään aiheeseen jne. Tämän tarkoituksena on antaa lukijalle tietoa siitä, miten hän arvottaa omia näkemyksiäsi, joita esität työssä. Jos sinulla on tällä tavoin muodostunut vahva status alan asiantuntijana, silloin voit käyttää itseäsi tavallaan yhtenä asiantuntijoista ja lukija osaa lukiessaan ymmärtää asian niin.
Millaisia konkreettisia asioita kehität, eli mihin kehittämistyösi keskittyy? Mitä konkreettista aiot tuoda tilaajalle tuloksena? Tämä kohta opinnäytetyössä on pakko olla, muuten ei ole kyseessä kehittämistutkimus vaan perustutkimus. Tulos voi olla jokin selkeä erillinen produkti, toimintatapaehdotus, prosessikuvaus, strategia, suunnitelma, jne. Jotain sellaista, joka antaa konkreettista hyötyä tilaajalle. (Neljäs ja viides T, eli ja Tulokset ja Tuotokset)
Kerro johdannon lopussa lyhyesti, millaisilla menetelmillä aiot tulokseen päästä (Kuudes T, eli Toimenpiteet). Älä kuitenkaan avaa vielä kaikkia yksityiskohtia menetelmistä.
Johdantoluvussakin saa olla viittauksia. Esim. niissä kohtaa, kun kerrot aikaisemmasta tutkimuksesta, niin kuuluu ollakin. Lisäksi voi taustaa ja tarvetta esitellessään viitata esim. ajankohtaisiin uutisiin, tms. tietoon.
Johdannossa annetaan lukijalle myös tietoa siitä, miten opinnäytetyö rakentuu ja mitä se pääpiirteissään sisältää:
Kolmannessa pääluvussa tarkastelen lähemmin (esim. kohderyhmän tavoittamisen haasteita / vapaaehtoistyön teoriaa.. tms.)
Työni tietoperusta koostuu pääasiassa (näistä jä näistä lähteistä/teoriasta)....
Lopussa esittelen työni tuotoksen joka on...