Opinnäytetyösuunnitelma tehdään kolmea tahoa varten: tekijälle itselleen, työn tilaajalle ja oppilaitokselle. Suunnitelma auttaa varmistamaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät työn keskeisimmän tarkoituksen samalla tavalla: Tilaaja varmistuu siitä, että työ palvelee sen tarpeita ja odotuksia. Ohjaaja varmistaa, että työ täyttää Humakin YAMK-opinnäytetyölle asetetut vaatimukset. Opiskelija saa varmuuden siitä, että työ on sopiva YAMK-opinnäytetyöksi laajuudeltaan, rajaukseltaan ja tavoitteiltaan.
Sisällöllisesti opinnäytetyösuunnitelma on kehittynyt versio 4T-mallista (tarve, tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset/tuotokset). Malliin lisätään keskeinen opinnäytetyön teoreettinen tietoperusta lähdeluetteloineen, opinnäytetyön toteuttamisen aikataulu ja alustava sisällysluettelo. Lisäksi menetelmät täsmennetään ja arvioita työn tuloksista ja tuotoksista tarkennetaan. Opinnäytetyösuunnitelmassa työn tarve perustellaan kirjallisuuteen nojautuen.
Opinnäytetyön teoreettinen tietoperusta rakentuu erilaisia kirjallisia lähteitä yhdistelemällä. Näin opiskelija muodostaa oman ainutlaatuisen näkökulmansa kehitettävään aiheeseen. Opinnäytetyön tavoitteet tai tutkimuskysymykset voidaan sijoittaa ennen teoreettista tietoperustaa tai sen jälkeen. Tutkimuskysymykset tai tavoitteet kannattaa muotoilla siten, että osa niistä on konkreettisia, tilaajan tarpeita hyödyttäviä ja osa liittyy työn yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tai tuottaa tietoa paljon tilaajaa laajemmalle lukijakunnalle. Tutkimuskysymys voisi olla esimerkiksi ”Miten miesten syrjäytymisriskiä voidaan vähentää sanataiteen keinoin?”.
Työn toimenpiteet kuvaillaan suunnitelmavaiheessa mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Toimenpiteet ovat kehittämistyön menetelmiä, kuten benchmarkkausta, osallistuvaa havainnointia, yhteisöllistä toimintaa kohderyhmän kanssa tai erilaista tiedonkeruuta kohderyhmältä. Suunnitelmavaiheessa on syytä kiinnittää erityistä huomioita siihen, miten havainnot dokumentoidaan ja miten syntynyttä aineistoa aiotaan analysoida.
Arvio työn tuloksista ja suunnitellut tuotokset esitetään tarkemmin kuin ideapaperissa. Tulos viittaa uuteen tietoon, kun taas tuotos on yleensä tilaajalle tarkoitettu konkreettinen hyöty. Huomiota on syytä kiinnittää tulosten ja tuotosten jalkauttamiseen tilaajalle ja ammattialalle. Kehittämistä ei tapahdu, ellei kukaan hyödynnä työn tuotosta eivätkä tulokset aiheuta minkäänlaista muutosta.
Suunnitelmaan tulee myös kirjoittaa, miten tehtyä kehittämistyötä evaluoidaan eli arvioidaan. Evaluointivaiheessa on usein mielekästä erottaa prosessin evaluointi työn perimmäisten tavoitteiden toteutumisen evaluoinnista. Myös työn välittömät vaikutukset kohderyhmään on mielekästä erottaa laajemmasta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
Opinnäytetyösuunitelmaan kuuluu myös aineistonhallintasuunnitelma, eli suunnitelma siitä, miten keräät ja taltioit aineistosi, miten käsittelet sitä eettisesti oikein ja miten lopulta joko hävität sen tai toimitat sen johonkin pysyvään arkistoon. Aineiston pysyvä arkistointi on harvinaista opinnäytetöiden yhteydessä. Yleisempää on se, että aineisto tuhotaan opinnäytetyön arvioinnin valmistuttua. Aineiston loppukäsittelystä on ehdottomasti huolehdittava. Kirjoita aineistonhallintasuunnitelma sille tehtyyn valmiseen pohjaan ja liitä se opinnäytetyösuunnitelmasi liitteeksi.
Opinnäytetyösuunnitelmassa tulee aina olla sisällysluettelo. Täysimittaisen suunnitelman pituus on yleensä kymmenisen sivua. Suunnitelman rakenne voi olla esimerkiksi seuraava: