Vaikuttavuuteen pyrkivä kehittämishanke pitää aina sisällään ajatuksen evaluoinnista eli arvioinnista. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä pyritään yleensä siihen, että työllä on aitoja positiivisia vaikutuksia sekä tilaajalle että laajemmalle ammattiyhteisölle. Vaikutusten arviointi on usein järkevää erottaa vaikuttavuuden arvioinnista. Vaikutusta tapahtuu aina, kun esimerkiksi toimintaan osallistuneet hyötyvät tehdystä kehittämistyöstä tai työpaikalla tehty muutos uudistaa toimintaa. Vaikuttavuudella puolestaan tarkoitetaan yhteiskunnallista hyötyä, joka on usein epäsuoraa ja hidasta. Vaikutukset voidaan usein osoittaa numeerisilla tai laadullisilla faktoilla, kun taas vaikuttavuuden osoittaminen on näkemyksellistä ja spekulatiivista.
Tutkimuksellisen kehittämistyön evaluointivaihetta on usein vaikea erottaa omaksi työvaiheekseen, koska evaluointi sekoittuu muuhun aineiston systemaattiseen analyysiin. Opinnäytetyöntekijä voi itse päättää, muodostaako hän evaluoinnista oman lukunsa. Ajatuksellisesti evaluointi kannattaa kuitenkin pitää mielessä. Prosessin eri vaiheiden onnistumisen arviointi, tavoitteiden saavuttamisen arviointi sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi ovat kaiken tutkimuksellisen kehittämistyön kulmakiviä.
Tilaajan työstä antama palaute kuuluu olennaisesti evaluointiin. Opinnäytetyöntekijän tuleekin huolehtia siitä, että hän esittelee työn tuotokset tilaajalle selkeästi ja pyytää työstä palautetta. Isoilla työpaikoilla tulokset kannattaa esitellä kaikille kiinnostuneille esimerkiksi viikkopalaverin kaltaisessa tilaisuudessa. Parhaimmillaan työn tulokset voidaan esitellä laajemmallekin ammattiyhteisölle esimerkiksi (verkko)seminaarissa tai muussa vastaavassa tilaisuudessa.
Työn tulokset ja kehittämisehdotukset eivät saisi jäädä ainoastaan opinnäytetyössä kuvatuksi toimenpiteiden listaukseksi, vaan niille tulisi laatia selkeä jalkauttamissuunnitelma. Parhaimmillaan jalkauttaminen alkaa jo työn kestäessä ja jalkauttamisen tuloksista saatu tieto sisällytetään opinnäytetyöhön.