Laadukas ylemmän tutkinnon opinnäytetyö edellyttää erinomaista perehtymistä opinnäytetyön aihetta käsittelevään kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuksellisessa kehittämisessä ei sännätä kenttätyöhön ilman kunnollista perehtymistä aihepiiriin liittyvään tieteelliseen keskusteluun. Opinnäytetyöntekijän valinnat ja ratkaisut rakentuvat olemassa olevan tiedon varaan: Teoriaan perehtyminen on edellytys sille, että opinnäytetyöntekijä osaa asettaa kehittämistyölle mielekkäät tavoitteet ja esittää oikeita kysymyksiä. Kehittämistarvetta on vaikea edes tunnistaa ilman hyvää perehtymistä teoreettiseen tietoon. Teoreettinen osa tulee ottaa haltuun ja suurimmalta osaltaan kirjoittaa ennen varsinaisia toimenpiteitä. Mikäli teoria kirjoitetaan jälkikäteen, siitä tulee väistämättä päälle liimattu. Tämä on yksi tyypillisimmistä virheistä opinnäytetöissä.
Tutkimuksellista kehittämistyötä ohjaavat siis käytännölliset tavoitteet, joihin haetaan tukea teoriasta. Tulosten hyödyllisyys riippuu pitkälti siitä, missä määrin ne ovat jalkautettavissa todelliseksi muutokseksi työelämässä tai jopa koko ammattialalla. Näin tutkimuksellinen kehittäminen tuottaa yleistettävissä olevaa käytännön tietoa. Ylemmän tutkinnon opinnäytetyö voi kuitenkin tuoda lisäarvoa myös olemassa olevaan käsitteelliseen eli teoreettiseen tietoon. Opinnäytetyöntekijä voi havaintojensa perusteella esittää olemassa olevaan teoreettiseen tietoon tarkennuksia, poikkeuksia tai muita uusia näkökulmia. Tämä edellyttää opinnäytetyöntekijältä kykyä ja uskallusta liittää havaintonsa teoreettiseen tietoon ja haastaa sitä.