Skip to main content

Humakin lähdeviiteopas: Lähdeluettelo

Humakin lähdeviiteopas

Lähdeluettelon laatiminen

Lähdeluettelo antaa viitteitä tekstin laadusta

Lähdeluettelosta lukija näkee nopeasti, millaiseen aineistoon työ perustuu. Jo sen avulla hän pystyy arvioimaan käytetyn tietoperustan monipuolisuutta ja tasoa. Lähdeluettelon tietojen avulla lukijan tulee pystyä löytämään käytetty lähde, varmistumaan sen olemassaolosta ylipäätään ja siitä, onko kirjoittaja tulkinnut sen sisältämää tietoa pätevästi. Lähdeluetteloista löytyy usein myös virikkeitä tutustua käsiteltyyn aihepiiriin laajemminkin. 

Tekijän tai tekijöiden nimet löytää julkaisusta usein helpoiten nimiösivulta (kirjan ensimmäiset lehdet) ja/tai kannesta. Toimitettujen teosten osalta tekijät on merkitty sisällisluetteloon ja kirjan kannessa ja nimiösivulla lukee usein ainoastaan teoksen toimittajien nimet. Vinkki: myös kirjastojen tietokannoista, esimeriksi Finnasta, löytyy useimmiten kattavat tiedot teoksesta.

Verkkosivuilta tai uutisartikkeleista kirjoittajan nimi on tavallisesti jutun alussa tai lopussa. Joskus tekijän nimeä tarvitsee hieman etsiskellä. On myös lähdeaineistoa, jolla ei ole henkilötekijää. Silloin käytetään tekstin sisällön tuottaneen tahon (instituutio, hanke, jne) nimeä. 

Nyrkkisääntö: Lähdeluetteloon merkitään kaikki ne lähteet, ja vain ne lähteet joihin on viitattu tekstissä (ei kuitenkaan toissijaisia lähteitä).

Lähdeluettelo sijoitetaan leipätekstin perään uudelle sivulle ja otsikoidaan sanalla LÄHTEET. Humakissa ei erotella lajityypeittäin esim. painettuja julkaisuja ja painamattomia, vaan kaikki tulevat samaan listaan. Poikkeuksena haastattelut, jotka laitetaan omaksi kokonaisuudekseen lähdeluettelon perään otsikolla HAASTATTELUT.

Nyrkkisääntö: Lähdeluettelossa olevan merkinnän ensimmäinen sana on AINA sama kuin tekstissä oleva lähdeviitemerkintä. 

Lähdeluettelomerkintä alkaa JOKO tekijän sukunimellä TAI tekstin tuottaneen instituution TAI asiakirjan nimellä. Sukunimen jälkeen merkitään etunimi, jos se on tiedossa. Sen jälkeen tulee julkaisuvuosi ja teoksen otsikko. Tämän jälkeen tulee hieman erilaisia merkintöjä sen perusteella, minkä tyyppinen lähde on kyseessä. Katso alalehden  "Erilaiset lähteet: esimerkkejä" alta lisätietoja eri aineistotyyppien merkitsemisestä. 

 
Lähteiden aakkostaminen

Lähteen on löydyttävä lähdeluettelosta tekstissä olevan lähdeviittausmerkinnän perusteella. Lähteet merkitään luetteloon aakkosjärjestyksessä tekijän sukunimien mukaan. Jos samalta tekijältä on teoksia eri vuosilta, ne merkitään ikäjärjestykseen, vanhin ensimmäiseksi. Jos samalta tekijältä on lähdeluettelossa useita teoksia samalta vuodelta, vuosiluvun perään laitetaan pikkuaakkonen erotusmerkiksi. Nämä teokset aakkostetaan teoksen nimen ensimmäisen kirjaimen mukaan. 

  • Haasio, Ari & Ojaranta, Anu & Mattila, Markku 2018. Valheen jäljillä. Vantaa: Avain
  • Humanistinen ammattikorkeakoulu 2019a. Kulttuurituotannon koulutus. Opetussuunnitelma 2018–2024. Viitattu 6.9.2019. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2018/08/Kulttuurituottaja-AMK-OPS-2018-2024.pdf
  • Humanistinen ammattikorkeakoulu 2019b. Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutus. Opetussuunnitelma 2018–2024. Viitattu 6.9.2019. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2018/08/Tulkki-AMK-OPS-2018-2024.pdf
  • Humanistinen ammattikorkeakoulu 2019c. Yhteisöpedagogikoulutus. Opetussuunnitelma 2018–2024. Viitattu 6.9.2019. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2018/08/Yhteis%C3%B6pedagogi-AMK-OPS-2018-24.pdf 
  • HykKe Hyvä kasvaa Keravalla -liike 2019. HykKe-faktat. Viitattu 6.9.2019. http:// hyvakasvaakeravalla.blogspot.fi/p/blog-page_21.html
  • Ikonen, Eili 2016. Muotokuvamaalaamisen metataidot työelämän kehittämisessä. Teoksessa Kai Pärssinen & Anne Pässilä & Mari Martin & Maiju Pulkki (toim.) Taiteilija kehittäjänä. Taiteelliset interventiot työssä. Kokos-julkaisuja 1/2016, 185–203.
  • Korhonen, Johanna 2016. Mikä niitä riivaa? Suomalaisen julkisen keskustelun tuska ja eräitä etenemismahdollisuuksia. Helsinki: Kirjapaja.
  • Korhonen, Maarit 2014. Herää, koulu! Helsinki: Into Kustannus.
  • Korhonen, Vesa 2016. 'In-between' different cultures. The integration experiences and future career expectations of international degree students studying in Finland. Teoksessa Arsi Harju & Anja Heikkinen (toim.) Adult Education and the Planetary Condition. Helsinki: Vapaa sivistystyö ry, 158174. Viitattu 3.11.2019. http://www.vapausjavastuu.fi/wp-content/uploads/2016/06/Planetary_condition_060716_print.pdf
  • Majabacka, Benny 2016. VS: Hyvinvoinnin välitystoimiston välittäjämekanismeista. Email minna.hautio@humak.fi 28.10.2016.
  • Niinistö, Sauli 2019. Twitter-viesti @niinisto 23.8.2019, 4:49.
  • Räsänen, Helena 2016. Kulttuuritoiminta julkisissakin yksiköissä on mahdollista, jos vain tahtoa riittää -luento. Mikä on kulttuurihyvinvoinnin tulevaisuus?-seminaari. Taiteen edistämiskeskus ja Kulttuurihyvinvointia Turussa -verkosto. Turun yliopisto 6.3.2014. Viitattu 27.9.2016. https://youtu.be/0J2fXj6mz_4
  • Tikkaoja, Oona 2016. Suullinen tiedonanto 16.11.2016.

 

Yllä olevat lähteet ovat lähdemerkintöinä: 

  • Haasio, Ojaranta & Mattila 2018 - seuraavan kerran mainittaessa Haasio ym. 2018
  • Humanistinen ammattikorkeakoulu 2019a
  • Humanistinen ammattikorkeakoulu 2019b
  • Humanistinen ammattikorkeakoulu 2019c
  • HykKe Hyvä kasvaa Keravalla -liike 2019
  • Ikonen 2016
  • Korhonen 2013 
  • Korhonen J. 2016
  • Korhonen 2014
  • Korhonen V. 2016
  • Majabacka 2016
  • Niinistö 2019
  • Räsänen 2016
  • Tikkaoja 2016

Mikäli kaksi sukunimeltään samaa henkilöä on kirjoittanut samana vuonna teoksen, lähdeviittauksessa heidät erotetaan toisistaan etunimen ensimmäisellä kirjaimella: (Liimatainen A. 2017) ja (Liimatainen S. 2017). Mikäli etunimetkin sattuisivat alkamaan samalla kirjaimella, lisätään toisen etunimen ensimmäiinen kirjain, mikäli se on tiedossa. (Hakala J. 2018) ja (Hakala J. T. 2018). Missään muissa tapauksissa etunimien ensimmäisiä kirjaimia tai sen osia ei kirjoiteta lähdeviittaukseen. 

Lähdeluetteloa varten tarvittavat tiedot

Käytetyistä lähteistä tarvitaan seuraavia tietoja lähdeluetteloa varten:

  • ​Tekijä(t), toimittaja(t)
  • Julkaisuvuosi
  • Teoksen / kirjoituksen nimi
  • Suomentaja(t)
  • Käytetty painos, jos niitä on useita
  • Kustantajan / julkaisijan kotipaikka
  • Teoksen toimittaja, jos kyseessä on kokoomateos
  • Teoksen nimi, jos kyseessä on kokoomateos
  • Sivut, joilla artikkeli on kokoomateoksessa
  • Sarjanimike ja numero sarjassa
  • Vuosikerta tai julkaisunumero, nettilehdistä myös päivämäärä
  • Tilaisuuden aika ja paikka, jos viitataan esim. esitelmään

Vinkki: kun löydät jotain mielenkiintoista lainattavaa jostain lähteestä, kirjoita lähteen tarkat lähdeluettelotiedot heti kokonaisuudessaan ylös. Muista myös kirjoittaa ylös, miltä sivulta lainaus on peräisin. Näin säästät paljon aikaa ja vaivaa siinä vaiheessa, kun koostat lähdeviitteitä ja -luetteloa lopulliseen tekstiin. 

Tee alustava lähdeluettelo jo alkuvaiheessa. Näin hahmotat, millaisen kokonaisuuden lähteesi muodostavat.