Skip to main content

Tiedonhankinnan opas: Tiedon arviointi

Lähdekritiikki

Lähdekriittisyys tarkoittaa sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan luottaa vai ei. Arvioinnissa kannattaa kiinnitettää huomiota tiedon alkuperään ja ajankohtaisuuteen sekä siihen, onko tiedontuottaja luotettava. Tietoa arvioidessa on keskeistä myös tiedon käyttötarkoitus, paikkaansapitävyys ja puolueettomuus. Lähteen luotettavuus ja ajantasaisuus on erityisen tärkeää ammatillista tietoa hankkiessa.

Tiedon validiteetti riippuu siitä, onko sisältö todennettua, luotettavaa ja objektiivista. Ensinnäkin keskeistä on, että tieto pitää paikkansa. Paikkaansa pitävyyttä tukee se, että tieto on ajankohtaista ja että tekstissä ei ole virheitä kieliopissa, kieliasussa tai yksityiskohdissa. Lähteiden kertominen helpottaa tiedon paikkansapitävyyden tarkistamista.

Objektiivisuutta arvioidessa on keskeistä, että informaatio on todennettavissa. Pystyykö tiedon tarkistamaan lähdeviitteistä ja -luettelosta? Onko tieto tieteellistä vai populaaria ja onko se syvällistä vai kattaako pelkät perustiedot? Näyttääkö aineisto aidolta ja onko tekijän ja julkaisijan yhteystiedot ilmoitettu?

Tekstin julkaisuympäristö ja tarkoitus

Tekstin julkaisupaikan perusteella voi tehdä päätelmiä tekstin luotettavuudesta. Ensinnäkin kannattaa selvittää, kuka vastaa sisällöstä. Julkaisuympäristön julkaisukynnystä kannattaa myös pohtia: onko julkaistu teksti esimerkiksi käynyt läpi toimitusprosessin?

Julkaisuympäristön luotettavuuden arvioinnissa auttaa myös tekstin käyttötarkoituksen arviointi. Käyttötarkoitusta voi arvioida pohtimalla tekijän motivaatiota laittaa kyseinen sisältö verkkoon. Onko tarkoitus mahdollisesti tiedottaa, opettaa, taivutella, mainostaa tai myydä? Jos taustalla on jokin ideologia tai kaupallinen intressi, onko se selvästi kerrottu? Myös tietosisällön kattavuutta ja monipuolisuutta kannattaa arvioida.  Sivuston tai julkaisun visuaalista ilmettä kannattaa myös arvioida. 

Tekstin kirjoittajan asiantuntijuus

Internet-aineiston auktoriteetti riippuu sen tekijän tai tiedontuottajan aitoudesta ja asiantuntemuksesta. Arvioidessa aineiston luotettavuutta tulee kiinnittää huomioita ainakin seuraaviin seikkoihin: 

  • Onko tekijä tiedossa vai tuntematon? Onko tekijän taustaorganisaatio tunnettu?
  • Jos tekijä tai hänen taustansa ei ole tiedossa eikä käy ilmi aineistosta sitä voi koittaa selvittää sivuston yläsivuilta, tekijän sähköpostiosoitteesta tai muualta internetistä. Epäselvissä tapauksissa kannattaa myös selvittää sivuston taustayhteisö eli se, mikä taho tiedon on laittanut internetiin.  
  • Tekijän asiantuntijuus: onko kirjoittaja tunnettu asiantuntija alalla? 
  • Onko aineisto toimitettu ja jos on, kuka on toimittaja? 

Erilaisia asiantuntijoita: 

Alla oleva kuva auttaa hahmottamaan erilaisia asiantuntijuuden tyyppejä.

Erilatyypppisiä asiantuntijoita

Tiedon luotettavuuden arviointi: tunnista valeuutinen

Kuva: IFLA CC BY-SA 4.0 http://www.ifla.org/publications/node/11174?og=7407

Internet-aineiston luotettavuus

Internetissä on monenlaisia aineistoja, kuten esimerkiksi eri tahojen verkkosivuja, uutissivustoja, erilaisia verkkojulkaisuja, tietokantoja, linkkilistoja, keskustelupalstoja ja blogeja sekä muita sosiaalisen median palveluita.  

Internet-aineistoihin kannattaa suhtautua erityisen kriittisesti, koska Internetissä kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa ja tieto saattaa perustua henkilökohtaisiin mielipiteisiin eikä tosiasioihin. Aineiston alkuperä ei myöskään aina ole selvä. Se, että tiedon hankkii painetusta aineistosta ei toki automaattisesti tee siitä laadukkaampaa, mutta tavallisesti painettu lähde on käynyt läpi seulan ja toimitusprosessin, jossa julkaisija on käynyt läpi ja hyväksynyt käsikirjoituksen.

Tiedon ajantasaisuus

Lähtökohtaisesti on aina hyvä, mitä tuoreempaa tietoa käyttää. Asiasta ja alasta riippuu, kuinka nopeasti tieto vanhenee ja tätä pitää arvioida tapauskohtaisesti. Erityisesti verkkoaineiston osalta keskeistä on myös aina tarkistaa, onko saatavilla tietoa siitä, milloin sisältö on julkaistu tai päivitetty. 

Lähteet

Haasio, Ari 2009. Johdon assistentin tiedonhankinnan opas. Helsinki: WSOY Pro.

Haasio, Ari, & Ojaranta, Anu & Mattila, Markku 2018. Valheen jäljillä. Vantaa: Avain. 

Tampereen yliopiston kirjasto 2017. ​Internet-aineiston arviointikriteerejä