Skip to main content

Opinnäytetyön tiedonhankinta: Lähteet opinnäytetyössä

Lähteiden rooli opinnäytetyössä

Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu aiheesta olemassa olevasta tiedosta, kuten esimerkiksi tutkimuksista, selvityksistä, strategoapapereista tai muista dokumenteista. Myös kirjoittamaton tieto voi olla tärkeää opinnäytetyön tiimoilta tehtävässä toiminnan kehittämisessä, mutta opinnäytetyön tietoperusta ei voi nojautua ainoastaan yksittäisiltä henkilöitä saatuun kokemusperäiseen tietoon. 

Lue lisää tietoperustasta Humakin opinnäytetyöoppaasta (kappale 3.1).

Miten liikkeelle?

Tässä oppaassa on tarkempaa tietoa kirjastojen palveluista saatavista lähteistä ja verkkolähteistä

Alkuun pääsee tarkistamalla hakukoneiden kuten Googlen tulosten lisäksi nämä hakukanavat ja aiheesta riippuen voi lisäksi käyttää myös muita. 

1. Humak Finna
2. Melinda-tietokanta
3. Google Scholar (tuloksiin saa mukaan myös Humakin hankkimat aineistot, ks. oppaasta kohta "Lähteitä verkosta") 

Lähdeaineiston monipuolisuus

Opinnäytetyön lähteitä kerätessä yksi keskeinen huomioitava on lähtemateriaalin monipuolisuus ja sen sopivuus aiheeseen. Ei kannata käyttää vain yhden tyyppisiä lähteitä kuten esimerkiksi verkkosivuja tai uutisaineistoa ja juuri lähteiden monipuolisuuden turvaamiseksi on hyvä käyttää erilaisia tiedonhakutapoja. 

Yleisesti ottaen on hyvä, mikäli lähdeaineisto on mahdollisimman tuoretta, mutta on aiheita, joissa vanhemmankin perusteoksen käyttäminen on hyvin perusteltua eikä uudempaa keskeistä kirjallisuutta ole aina saatavilla. Jotkut aiheet taas saattavat olla niin nopeasti muuttuvia, että toimitetuista kirjoista ei saa tarpeeksi tuoretta tietoa: tällöin usein kuitenkin työn taustalla on teoreettisia näkökulmia, joita tukemaan on mahdollista löytää tieteellistä kirjallisuutta. 

Yksi näkökulma lähteiden monipuolisuutta pohtiessa on myös huolehtia siitä, että tietoperusta pohjautuu ennen kaikkea tieteellisen tai ammatillisen asiantuutijuuden lähtökohtiin (ks. kuva alla).