Skip to Main Content

Humakin lähdeviiteopas: Sitaattien käyttö tekstissä

Humakin lähdeviiteopas

Milloin on järkevää siteerata suoraan?

Sitaatti on suora lainaus alkuperäislähteestä. Sitä kannattaa käyttää harkiten, sillä liika sitaattien käyttö tekee tekstistä katkelmallista ja kirjoittajan oma ääni ja juonen kuljettelu jäävät heikoiksi. 
 
Siteerausta on hyvä käyttää seuraavan kaltaisissa tapauksissa:
 
Lähteen tyyli tms. seikka on ylittämätön.Tällaisia voivat olla esimerkiksi kaunokirjalliset ansiot tai semanttiset seikat. Esimerkiksi lait siteerataan usein tarkasti, sanamuotoja muuttamatta.  
 
  • Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on työelämän ja sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa tarpeelliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten (Laki ammattikorkeakouluopinnoista 255/1995, ).
  • Ich bin ein Berliner (Kennedy 1963).
  • I have a dream (King 1963).

Lähdemateriaali on hyvin merkittävää tai kiistanalaista.Lähde voi olla erityisen arvovaltaista, esimerkiksi valtionpäämiehen, poliitikon tai mielipidevaikuttajan muotoilu jostain asiasta. Joskus lähteet ovat erimielisiä tai kiistanalaisia. Tällöin on tärkeää kertoa, kuka täsmälleen ottaen sanoi mitäkin ja mitä sanoja hän käytti. 

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Moskovan mielenosoituksia medialle tapaamisessaan presidentti Vladimir Putinin kanssa seuraavasti:

  • Olisi liian helppoa sanoa, että onneksi meillä ei ole vastaavia tapahtumia. Meillä on toimiva keskusteluyhteys kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välillä. Ehkä siksi meillä ei ole vastaavaa. (Niinistö 2019.) 

Lähteen on tärkeää säilyä muodoltaan muuttumattomana tutkimussyistä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi ne, joissa tutkitaan viestintää ja sen piilomerkityksiä, tehdään diskurssianalyysiä, yms. 

  • Presidentti Niinistö (2019) onnitteli Suomen jääkiekkomaajoukkuetta toteamalla: "Olette te aika velikultia."
  • Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (2018) kommentoi Iivo Niskasen hiihtoa Pyeongchangissa twiittaamalla: "Kultaa jos tulee niin vetäisen arhinmäet!" 

Käytetään aineistosta peräisin olevia sitaatteja. Tällaisia ovat esimerkiksi haastatteluaineistot tai kyselyiden avovastauksiin vastaajan itsensä kirjoittamat tekstit. Sitaatti kirjoitetaan täsmälleen sellaisena kuin se on haastattelussa sanottu tai lomakkeeseen kirjoitettu.

  • Se on niinku se hienoin välillä, että asiat ei oo helppoja, vaan että joudutaan todella pohtimaan (H2).

Haastatteluihin ja vastauslomakkeisiin viitataan samalla tavalla kuin muihinkin lähteisiin. Mikäli kyse on anonyymisoidusta aineistosta, käytetään koodeja. Koodien kannattaa olla mahdollisimman lyhyitä ja kuvaavia. Yllä olevassa esimerkissä koodina on H2, eli Haastateltava 2. Lomakevastausten osalta käytetään lomakenumeroita. Lomakenumerot saa esim. Excelillä siten, että antaa lomakkeelle saman numeron kuin Excel on automaattiseti jo luonut sille riville, josta lomakkeen sisältö löytyy. Tästä luvusta on kuitenkin vähennettävä se Excelin ylin rivi, joilla kyselylomakkeen kysymykset ovat. Mikäli sitaatista jättää pois tai siihen lisää jotain sen selkeyden takia, poisjätöt ja lisäykset on merkittävä selkeästi. Katso lisää tästä hieman alempaa, kohdasta Poisjätöt ja lisäykset.

Mikäli erillissiteerattava teksti tai puhe on kieltä, jota samantasoisen korkeakoulutuksen käyneiden oletetaan opintojen perusteella osaavan, se voidaan kirjoittaa lähteen alkuperäiskielellä. Muiden kielten osalta sitaatti käännetään samalle kielelle kuin varsinainen leipäteksti. Tällöin omasanainen käännös kirjoitetaan erillissitaatin alle, erillisenä sitaattina, samalla tavoin sisentäen ja sen yhteydessä mainitaan, että kysessä on kirjoittajan oma käännös. Tämä maininta laitetaan sulkuihin käännöksen perään: (kirjoittajan oma käännös). Mikäli kyseessä olisi leipätekstin osaksi kirjoitettava sitaatti, jota ei ole kirjoitettu em. yleisillä kielillä, on tekstin sujuvuuden vuoksi suositeltavampaa kirjoittaa siteerattavaksi aiottu teksti omin sanoin, kuitenkin lähteeseen viitaten. 

Sitaatti upotetetuna leipätekstiin

Mikäli siteerattu teksti on korkeintaan virkkeen mittainen ja se virketeknisesti on mahdollista upottaa osaksi leipätekstiä, se voidaan liittää suoraan siihen. Tällöin se erotetaan leipätekstistä sitaattimerkein. 

  • Viidennellä kysymyksellä ”Mitä yrityksenne tavoitteita kulttuurihankinnat tukevat?” pyrin vielä syventämään edellisiä kysymyksiä luovien tuotteiden ja osaamisen merkityksestä.
  • Marjo Matikaisen (1987) ”Havuja, perkele!” -huudahdus on jäänyt suomalaiseen urheiluhistoriaan.

Useamman virkkeen mittainen sitaatti

Jos siteerattu osuus on pidempi kuin yksi virke tai se muuten on tyylillisesti järkevämpää erottaa omaksi kokonaisuudekseen, se erotetaan leipätekstistä yhdellä rivivälillä ja sisennetään yhdellä sarkaimenvälillä. Sitaatin osalta riviväli on 1, kun se muualla tekstissä on 1,5. Lähdeviittaus merkitään suoraan sitaatin yhteyteen. 

HUOM: Tämän sivuston formaatti ei mahdollista erilaisia rivivälejä tai sisennyksiä. Tästä syystä sisennykset on esimerkeissä merkitty luettelopisteillä. Sellaiset eivät siis mitenkään liity sitaattimerkintöhin sinänsä eikä sellaisia tule sitaateissa normaalisti käyttää. 

Yritykset rakentavat omia brändejään, jotka taas tukevat alueen brändiä, joka puolestaan palaa rakentamaan yrityksen imagoa. Suomesta ja alueellisesta brändistä on todettu mm. näin:

  • Suomi menestyy globaaleilla osaaja- ja investointimarkkinoilla vain rakentamalla itselleen strategisiin valintoihin, huippuluokan osaamiseen ja kilpailukykyiseen innovaatioympäristöön perustuvan tunnetun ja arvostetun brändin. (––) Innovaatiotoiminta ei enää noudata perinteistä keksimisen logiikkaa. Sen sijaan että uusille tuotteille ja keksinnöille etsittäisiin asiakkaita, etsitään yhä useammin asiakkaille uusia ratkaisuja. (Kansallinen Innovaatiostrategia 2008, 8–9.)

Poisjätöt ja lisäykset

Mikäli siteeratusta tekstistä jätetään joitain epäolennaisia asioita pois sen luettavuuden takia, nämä kohdat merkitään sitaattiin sulkumerkeillä, joiden väliin on sijoitettu kaksi ajatusviivaa. 

Suuryrityksillä mainonnan merkitys on vielä merkittävämpää kuin pienemmillä yrityksillä, koska tavoitellaan suurempia väkijoukkoja. Mainonnan on oltava hyvin suunniteltua ja ammattilaisten tekemää.

  • (––) kun tuotetaan mainosmateriaalia tai hankitaan mainosmateriaalia. Mainostoimiston välityksellä  hoidetaan nämä asiat ja he osaltaan ovat luovia osaajia, asiantuntijoita.” (Peltola 2008.)

 

Mikäli siteerattu teksti tarvitsee selkeytystä tullakseen ymmärrettävämmäksi, tarvittavat lisäykset sijoitetaan hakasulkeiden sisään:

Erilaiset yhteistyön muodot vaihtelevat paikallisten osaajien kanssa:

  • Kyllä [toimimme yhteistyössä] sekä yritysten että oppilaitosten [kanssa]. Suunnittelu ja muotoilu ovat aloja, joita käytämme. (Rytkölä 2008.)

 

Joskus joudutaan jättämään siteeratusta kohdasta jotain pois siksi, että tekstin anonyymiys säilyisi. Se voidaan tehdä kirjoittamalla poisjätettyyn kohtaan lyhyesti, minkä tyyppinen tieto siinä kohtaa olisi ilman anonymisointia lukenut. 

  • Olemme todenneet, että sponsorointiyhteistyöhön [toimijan nimi] kanssa ei tulla lähtemään, koska sen toiminta ei täytä eettisiä laatustandardejamme (Haastateltava 3).

Lainausmerkkien käytöstä

Lainausmerkkien käytöstä virkkeessä, erityisesti niiden käytöstä muiden välimerkkien kanssa, on luettavissa lisää tietoa täällä.