Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu aiheesta olemassa olevasta tiedosta, kuten esimerkiksi tutkimuksista, selvityksistä, strategioiden selvityksistä tai muista dokumenteista. Tietoperustalla tarkoitetaan tarkasteltavaan aiheeseen tai tutkimukseen liittyvää käsitteellistä ja ajattelua ohjaavaa näkökulmaa tai jäsennystä. Tietoperustan tarkoituksena on tavoittaa tarkasteltavassa ilmiössä keskeiset tekijät ja niiden väliset suhteet. Tutustumalla eri tiedonlajeihin opinnäytteen tekijä saa kokonaiskuvan tarkasteltavasta ilmiöstä. Tietoa voidaan jakaa eri tavoin tiedonlajeihin, tässä yksi esimerkki:
Lue lisää tietoperustasta Humakin opinnäytetyöoppaasta.
Tässä oppaassa on tarkempaa tietoa kirjastojen palveluista saatavista lähteistä ja verkkolähteistä.
Alkuun pääsee tarkistamalla hakukoneiden kuten Googlen tulosten lisäksi nämä hakukanavat ja aiheesta riippuen voi lisäksi käyttää myös muita.
1. Humak Finna
2. Melinda-tietokanta
3. Google Scholar (tuloksiin saa mukaan myös Humakin hankkimat aineistot, ks. oppaasta kohta "Lähteitä verkosta")
Opinnäytetyön lähteitä kerätessä yksi keskeinen huomioitava on lähtemateriaalin monipuolisuus ja sen sopivuus aiheeseen. Ei kannata käyttää vain yhden tyyppisiä lähteitä kuten esimerkiksi verkkosivuja tai uutisaineistoa ja juuri lähteiden monipuolisuuden turvaamiseksi on hyvä käyttää erilaisia tiedonhakutapoja.
Yleisesti ottaen on hyvä, mikäli lähdeaineisto on mahdollisimman tuoretta, mutta on aiheita, joissa vanhemmankin perusteoksen käyttäminen on hyvin perusteltua eikä uudempaa keskeistä kirjallisuutta ole aina saatavilla. Jotkut aiheet taas saattavat olla niin nopeasti muuttuvia, että toimitetuista kirjoista ei saa tarpeeksi tuoretta tietoa: tällöin usein kuitenkin työn taustalla on teoreettisia näkökulmia, joita tukemaan on mahdollista löytää tieteellistä kirjallisuutta.
Yksi näkökulma lähteiden monipuolisuutta pohtiessa on myös huolehtia siitä, että tietoperusta pohjautuu ennen kaikkea tieteellisen tai ammatillisen asiantuntijuuden lähtökohtiin (ks. kuva alla).
